maanantai 23. maaliskuuta 2015

Synkronisaatioaalto




Työpöydän yläpuolella on nykyään tällainen huoneentalu. 

Just do it, on teksti, jota voisin ripotella pitkin asuntoa. Olen jahkailun, pähkäilyn, miettimisen ja pohtimisen mestari, ja jos käyttäisin sen kaiken ajan tekemiseen, niin mitä kaikkea saisinkaan aikaiseksi. Harkinnalla on paikkansa ja aikansa, mutta liika on liikaa siinäkin.

Kun minulle auringonpimennyksen päivänä kylmästi sanottiin, että "hevosten määrää vähennetään ja Knekten ja Elvira menee teuraaksi" (vain kuolleen ruumiini yli), niin se oli melkoinen herätys ja potku persuuksille. Oli pakko tehdä valinta. Haluanko pitää hevoset elämässäni vai en. Käytänkö tämän minulle hopeatarjottimella tarjotun mahdollisuuden hyväkseni vai en.

Aloin itse miettimään aktiivisesti vaihtoehtoja ja päädyin surffaamaan jonkinlaiselle synkronisaatioaallolle. Oikeat ihmiset avasivat suunsa oikeaan aikaan, päädyin oikeille nettisivuille juuri oikeaan aikaan, oikeat koulutukset alkavat juuri oikeaan aikaan. Universumi tuli avuksi - taas kerran.

Joka on sen joskus kokenut, niin tietää miltä se tuntuu. Kuuluu vain klik, klik, klik, klik kun asiat loksahtelevat paikoilleen.

Nyt ymmärrän, miksi Elvira näytti niin kovin huolestuneelta siitä muutama päivä sitten ottamassani kuvassa.


10 kommenttia:

  1. Minä olen myös kova jahkailemaan ja pohtimaan. Luulen, että se on kohdallani vain päätöksenteon välttämistä. Olen miettinyt hevosten kohtaloa yleensä. Niitä ostetaan ja myydään, ne voivat joutua millaisiin oloihin tahansa tai ne viedään teuraaksi. Harvoin kukaan myy koiraansa, paisi pakottavissa olosuhteissa tai päättää lopettaa terveen eläimen. Toivottavasti synkronisaatioaalto toimii Knekten ja Elviran parhaaksi ja sinun myös. Kuulukoon useasti klik!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olen jo päättänyt, että jos tilanne menee siihen, niin ostan ne molemmat itselleni. Ne on nuoria hevosia, alle 10 v molemmat, ja lauman fiksuimmat ja nokkelimmat hevoset. Niistä tulee varmaankin terapiahevosia :). Minulle hevoset on kuin koiria - ei niitä voi vain antaa pois tai hävittää, kun ei enää huvita.

      Monien hevosten kohtalo on tosi karu. Ihmiset hankkii niitä mielijohteesta, elämäntilanteet muuttuu ja yhtäkkiä ei olekaan aikaa tai kiinnostusta. Tavallisesta harrastehevosesta on tosi vaikea "päästä eroon" - niitä ei oteta ilmaiseksikaan ja sitten ne annetaan kenelle vaan. Pahimmassa tapauksessa jobbareille jotka kuljettaa hevosia teuraaksi läpi euroopan. Siinä mielessä teurastaminen lähellä on usein inhimillisin vaihtoehto - mutta tässä tapauksessa ei ollenkaan välttämätön ja motiivi on hyvin kyseenalainen.

      Kävin utelaisuuttani katsomassa paikallista "keltaista pörssiä" ja sielä palstaa "eläimä annetaan". Alkoi itkettää kaikki ne ylimääräiset eläimet, joita kukaan ei halua. Koirat, kissat ja hevoset. Haluaisin pelastaa ne kaikki, mutta kun se ei ole mahdollista :(. Yritän pelastaa kuitenkin nämä, jotka voin. Uskon, että ne on tuotu elämääni jostain syystä :).

      Poista
  2. Elvira näyttää todella huolestuneelta! Varmaan ratkaisu löytyy. Ehkä juuri tätä vaihetta varten oletkin sinne Norjaan "viety". Sinulle avautuu siellä ovi jota olet etsinyt. Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ihan oikeassa :). Kaikella on tarkoituksensa. Joskus meidät laitetaan selkä seinää vasten, että on pakko tehdä päätöksiä, jos ne eivät muuten tunnu syntyvän. Todennäköisesti tällä kaikella on ihan hyvät seurakset, vaikka sitä muutama päivä sitten oli vielä vaikea nähdä :).

      Poista
  3. Voi Elviraa <3 Tiedätkö mitä? Mulle tuli myös sellainen olo, että tämän vuoksi sinut on tänne tuotu, Elvira, Knekten ja sinä - teidän tuleva työnne yhdessä. Uskon, että kaikki järjestyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asioilla on tapana järjestyä :). En mä täällä mitenkään surun murtamana ole - mulla on periaatteessa mahdollisuus "pelastaa" molemmat hevoset, ei puhuta niin isoista rahoista. Eikä niiden ylläpitäminenkään ihan mahdottomia täällä maksa. Muta ehkä siihen ei tarvitse mennä. Katsotaan miten asiat etenee. Kyllä tällä varmaan joku tarkoitus on tälläkin :).

      Poista
  4. Aika usein eläimiä, lemmikkejäkin, valitettavasti käsitellään kuin esineitä. "Tämä on rikki / Ei enää huvita, heitetään se pois." Eläinlääkäri kertoi, että joskus esim. kissoja lopetaan, kun perhe lähtee viikon lomalle eikä keksi ilmaista hoitopaikkaa lemmikille. Elviran ja Knektenin asiat näyttävät kuitenkin järjestyvän hyvin. Montako hevosta siellä onkaan kaikkiaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on kaikkiaan viisi hevosta ja isäntä on siinä ihan oikeassa, että niillä tällä hetkellä liian vähän käyttöä, mutta muitakin hyviä ratkaisuja on. Ja tuo vähän käyttö kun ei ole se ainoa peruste, mutta niitä en viitsi täällä availla sen enempää. Eivät mahdu minun päähäni.

      Jouduin kerran viemään vanhan kissani lopetettavaksi ja itkin eläinlääkäriasemalla niin paljon, että lopulta ympärilläni taisi olla viisi eläinlääkäriä ja eläintehoitajaa minua lohduttamassa (siinä vaiheessa alkoi jo kyllä välillä naurattaakin se tilanne). Mutta muistan silloin, kun yksi eläinlääkäreistä sanoi, että tuo on hänen mielestään paljon luonnollisempi reaktio, kuin sellainen, että ihmisiä ei tunnu liikuttavan suuntaan tai toiseen kissan/koiran lopettaminen. Se on vain näppärä keino päästä ongelmasta eroon ja ainoa mikä kirpaisee, on se maksu…

      Tuntuu ihan käsittämättömältä...

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!