Täällä(kin) on helle! Lopultakin tuntuu kesältä. Täytyy myöntää, että välillä kateus hiipi mieleeni, kun luin facebookista sellaisia "huh hellettä, meniskö rannalle vai terassille"-kommentteja. Täällä oli alle10 astetta lämmintä ja vettä lorotti kesäkuussa ihan jokaikinen päivä. Vettä lorotti silloinkin, kun paistoi aurinko...
Teatteriviikonloppu meni kuitenkin hienosti. Kylän vanhat rouvat kävivät kokeilemassa yläpölyt hirsien päältä ja sain hyväksynnän. "Du er så flink!" eli oletpa ollut näppärä tai taitava tai jotain vastaavaa. Kovan työihmisen maineeni kasvoi ja nyt kyllä ihan aiheesta, koska painoin kaksi viikkoa ilman vapaapäivää vähintään sen 12 tuntia päivässä, ja itse teatteriviikonloppuna varmaan sellaiset 30 tuntia kahdessa päivässä. Mutta oli kivaa ottaa itsestään mittaa, ja hienoa, kun kaikki sujui niin hyvin. Ja vielä leppoisassa ilmapiirissä. Enkä siis ollut ainoa, joka oli "flink". Meitä oli monta.
Tällä viikolla olenkin sitten lähinnä palautunut ja ottanut huomattavasti iisimmin. Puuhastellut toki sitä ja tätä, mutta en ollenkaan samalla vauhdilla. Sain tänne myös ahkeran työharjoittelijan Suomesta ja on hienoa, kun on joku jakamassa näitä hommia. Lukuisista pienistä hommista kun tulee yhteensä aika paljon työtä. Nyt on hevosten villaloimet tuuletettu, satulahuovat, harjat, suat ja muut pesty. Tutustuttu vähän ympäristöön ja tänään käyty jopa uimassa. Tosin minä uin vain polvia myöten, mutta sinäkin oli minulle aika paljon :).
Elämääni on hankaloittanut myös se alkukesän selkäkipu ja issias-vaiva joka vaihtui jossain vaiheessa lonkkakivuksi ja liikkumiseni on ollut aika könkkäämistä. Tunsin itseni jo kovin vanhaksi ja raihnaiseksi. Mutta eilen päätin kuitenkin yrittää lähivuorelle kiipeämistä. Ensinnäkin huomasin ilokseni sen, että kuntoni on kasvanut huimasti tässä viime viikkojen työrupeamassa, ja arvatkaa miten kävi lonkkakivun? Se katosi! Lonkassa ei ole nyt mitään vikaa ja kävelen ensimmäistä kertaa kuukauteen ihan suorassa ja normaalisti. Joten kiivetkää vuorelle kaikki selkä- ja lonkkavaivaiset! Mutta ottakaa askeleet rennosti, tarkkaan, tasaisesti ja harkiten. Siinä saattaa kuulkaa mennä nikamat ja nivelet paikoilleen.
Täällä on ollut myös vuosisadan hyttyskesä. Nyt illalla hevoset tulivat jonossa öljyttäväksi taikaöljyllä, joka pitää sisällään ruokaöljyä, sitruunaa, valkosipulia, laventelia ja patsulia. On ihan tämän noita-akan itse kehittämää ja hyvin tuntuu hevosten mielestä toimivan. Seisovat hievahtamatta paikoillaan, kun öljyän nivuset ja rintakehän. Pysyy lukuisat ötökät ainakin vähän loitommalla ja ihokin tuntuu pysyvän kunnossa. Ja kun kaikki oli öljytty, matka jatkui syömään. "Kiitos, kiitos, mepä tästä jatketaan matkaa.". :).
Ja valkoiset dinosauruksen munat vyöryivät ikkunan ohi iltakymmeneen asti ja ensi talven heinätkin ovat nyt siisteissä pinoissa pellon laidalla.
Tomaatit on kasteltu, kissat ulkoilutettu ja ruokittu ja itse rouskutettu suuret kasat kaalisalaattia. Minulla kun on ihan hirveä kaalinhimo. No, keräkaali on erinomainen kalkin, kaliumin ja C-vitamiinin lähde. Hyvin mahdollista, että minulla on puutoksia, koska elin pari viikkoa pääasiassa hilloleivillä. En ehtinyt muuta. Särkylääkkeitäkin olen popsinut tuohon kipeään selkääni niin, että olen saanut vatsani kipeäksi ja kuinka ollakaan, kaalimehulla tiedetään olevan voimakas vatsahaavaa parantava vaikutus. Joten keho kyllä tietää, mitä se tarvitsee. Muistakaa kuunnella sitä!
Hyvän päivän hyvä ilta. Nyt on hyvä mennä nukkumaan.
Jaa, se kahvila ja kauppa. Niistä sitten toisen kerran :).