lauantai 28. maaliskuuta 2015

Jälleentapaaminen



Muutin tähän taloon tasan kaksi vuotta sitten eilisestä. En olisi muistanut, mutta facebook viisaudessaan nosti eilen kaksi vuotta sitten lisäämäni kettukuvan ensimmäiselle sivulle muistutukseksi. Ensimmäisenä yönä tässä talossa nukkuessani, heräsin aamuyöllä outoon ääneen. Kun katsoin ikkunasta, kettu istui tuvan ikkunan ulkopuolella häntä kiepillä, tujotti ikkunasta sisään ja lauloi persoonalisella äänelllään.

Mietin eilen, mahtaako se tulla tervehtimään minua tänä yönä. Yöllä ei kuulunut mitään, mutta kun aamuseitsemältä menin ruokkimaan hevoset, niin siellä se istui. Keskellä peltoa ja tuijotti. Eikä lähtenyt karkuun. Se tuli sittenkin. Ystäväni Kettu :).

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Sattumaa tai ei, minulle tuli tunne, että tässä oli jokin viesti. Että facebook nosti esille juuri tähän taloon muuttoni (ei se muita vanhoja päivityksiä ole nostellut), ja sitten kettu tuli vielä uusimaan vierailunsa. Onhan se täälä vilahdellut monta kertaa, mutta ei se noin rohkeasti ole istunut ja katsellut. Ja luonnossa se oli lähempänä kuin mitä kameran linssin läpi näyttää :).

      Mutta mikä se viesti on - sitä voin täällä nyt mietiskellä...

      Poista
  2. Voi repolaista :) Meillä on mökillä vieraillut toisinaan aivan uskomattoman komea ja tuuheahäntäinen kettu. Muistan varsinkin kesäyön muutamia vuosia sitten, jolloin tytttäreni nukkuivat teltassa ja näin heidän nukahdettuaan ikkunasta, miten kettu kiersi ja ihmetteli pihalle ilmestynyttä telttaa :) Kovin se sitä kummasteli ja meni sitten menojaan.

    Eläinten vierailut lämmittävät aina sydäntä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ketut on niin hienoja. Älykkäitä ja huumorintajuisia. Olen joskus aamuyöntunteina päässyt todistamaan, kun kettu kiusasi häkissä olevia hirvikoiria. Tai oikeammin se näytti leikiltä, johon koirakin osallistui. Ainakin hännät heilui :).

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!