perjantai 19. kesäkuuta 2015

Paluu menneisyyteen

Joissain matkablogeissa on kiertänyt haaste, jossa pitää luetella ne elämän hienoimmat rannat. Minulle yksi ranta on ylitse muiden. Yksi ranta, joka muuttui jatkuvasti ja jota en koskaan kyllästynyt katselemaan ja valokuvaamaan. Ranta perämerellä.

Norjassa vietetään juhannusta vasta ensi viikolla ja silloinkin paljon vaatimattomammin kuin Suomessa. Tänään onkin hyvä päivä haikailla menneitä suomalaisia juhannuksia. Tuota rantaa ja tuota saunaa. Satavuotiasta vanhusta, jonka veroista ei ole. 

Nyt on ikävä tuolle rannalle ja on ikävä menneitä juhannuksia. Uusia perunoita, kalastajan tuomaa juhannuslohta. Juhannussaunaa. Merta. Lokkien huutoa. Yötöntä yötä. Ja niitä ystäviä, jotka eivät ole enää keskuudessamme. 

Ja samalla olen kiitollinen siitä, että minulla on niin paljon hyviä muistoja, mitä vaalia. 









19 kommenttia:

  1. Ihania! Suunnilleen mistä päin kuvattuja?Tänä yönä yritämme kuvata keskiyön aurinkoa Hailuodosta pohjoiseen, toivottavasti on pilvetön horisontti! Mukavaa Jussinpäivää Sulle! Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nämä ovat sieltä vastarannalta, eli Kellonlahden rannalta. Hailuoto häämöttää saarten välissä taivaanrannassa jos oikein tarkkaan katsoo :).

      Kesäistä perämerta on kyllä nyt ikävä - täytyy myöntää :).

      Poista
  2. Hyvää juhannusta! Kuvat ovat todella hienoja, kuin maalauksia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sitä samaa! Perämeri on ihan omanlaisensa. Alussa se tuntui vähän "mitättömältä", mutta voi miten opin tuota maisemaa rakastamaan….

      Poista
  3. Ihania kuvia - ja muistoja <3
    Oikein hyvää juhannusta joko nyt tai sitten vasta Norjan aikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hyvää juhannusta sinnullekin!
      Kun tänää haikailin menneitä, niin tuli mieleen, että elämä menee eteenpäin, ja pitää olla kiitollinen siitä, että on hyviä ja hienoja muistoja. Ja koko ajan syntyy uusia.

      Poista
  4. Olen tuoll aseisonut aika monta tuntia, enkä koskaan kyllästynyt. Valo ja meri muuttui koko ajan. Tuota maisemaa ei tämä meidän joki kyllä ihan korvaa...

    VastaaPoista
  5. Wau, mitkä värisävyt! Noissa maisemissa sielu lepää.

    Onnellista juhannusta sinne (= ensin suomalaista ja sitten viikon päästä norjalaista) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vähän myöhässä :). Voin tosiaan juhlia vielä toisenkin juhannuksen. Vaikka muinulle isompi juttu oli ehkä kesäpäivänseisaus - se on mielestäni se oikea juhannuksen ajankohta.

      Poista
  6. Ompas hienoja kuvia :) Hyvää juhannusta! Olen lukenut näitä blogeja joita kirjoittaa suomalainen joka asuu Norjassa. Itselläni olisi haaveissa suunnata kesälomalla Norjaan, kun nuo maisemat kiehtoisivat niin kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Norja on hieno maa ja monelle Suomalaiselle vähän tuntematon helmi. Tämä on kai liian lähellä tai sitten pelätään kalleutta, joka on joiltain osin myös myytti. Ei tämä Suomeen verrattuna mikään ihan tolkuttoman kallis maa ole - riippuu vähän mitä tekee.

      Joten suosittelen lämpimästi!

      Poista
  7. Näin tappavan kauniita lohkareisia merenrantoja Vardöstä Hamninbergiin. Huikaisevaa ja sai lopulta kaipaamaan pehmeämpien pikkuvesien äärelle :)

    VastaaPoista
  8. Vastaukset
    1. Olen siellä joskus käynyt. Jäämeri oli mahtava ja ihan eri meri kuin perämeri. Ainutlaatuisia molemmat :).

      Poista
  9. Siis kuvat ovat jostain Oulun korkeudeltako?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kellonlahden rannalta Haukiputaalta :).

      Poista
    2. Jo vain, hyvän päivän tuttu vuosien takaa;
      Haukipudas, Kello ja Kiviniemi.

      Asustelin hyvän aikaa Kemingradissa ennen
      kuin siirsin luuni Inarin Kaamaseen.
      Nyttemmin astelemme ison osan kevättä ja
      kesää ja syksyä Kibergin residensillämme.

      Poista
    3. Näin ne tiet risteää. Itse olen viettänyt nuorena tyttönä ikimuistoisen kesän Kaamasessa Neljän Tuulen Tuvalla kesätöissä - lieneekö sitä enää olemassa. Ainakin se kahvilarakennus on kuulemma palanut.

      Ja sinä saman kesänä sain myös ensimmäisen kosketukseni Norjaan - reissailtaiin paljon Norjan puolella. Ystäväni löysi silloin norjalaisen miehen ja päätyi Altaan, minä palasin Suomeen miettimään. Kolmekymmentä vuotta meni miettiessä ennen Norjaan paluutani :).

      Poista
    4. Kyllä tupa on yhä olemassa. Uudet omistajat;
      Agle ja Mika - tupa on erikoistunut bongareihin.
      Ruokaa, juomaa ja majoituista.

      Tulin itse 2006 Kaamaseen ja pysyvästi 2007
      En ole kuullut palamisesta tähän päivään.

      Me ostimme residenssin 2012 ja kunnostin
      sen täysin asuttavaksi 5h+k.

      20 metriä meren rantaan kaikilla mukavuuksilla.

      Käytätkö naamakirjaa?

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!