Seisokaa hiljaa paikallanne perusasennossa muutama minuutti. Tai maatkaa selällänne lattialla ja hengitelkää. Hetken päästä todennäköisesti jokainen huomaa olevansa ihan toispuoleinen ja vino. Toinen käsi roikkuu alempana kuin toinen. Toinen hartia on ylempänä kuin toinen. Pää on vinossa. Kehon puolet tuntuvat ihan erilaisilta. Jännityksiä on vähän siellä ja täällä.
Normielämässä sitä ei välttämättä huomaa kuin ehkä kipuina ja kolotuksina. Mutta yksi tilanne, missä sen kanssa tulee väistämättä vastakkain, on ratsastus. Hevonen, vaikka onkin suuri eläin, on äärimmäisen tarkka sen suhteen, kuinka ihminen sen selässä oikein istuu. Se regoi pieneenkin painonvaihteluun ja pyrkii koko ajan tasapainoon. Jos selässä istuva ihminen istuu vinossa ja kierossa, se tekee paitsi hevosen tasapainoisen liikkumisen, niin myös ratsastamisen vaikeaksi.
Monelle ratsastajalle tuttu Centered Riding on amerikkalaisen Sally Swiftin kehittämä ja ratsastajille suunnattu opetusmenetelmä, joka perustuu mielikuviin ja kehonhallintaan. Olen itse vasta tutustumassa menetelmään, mutta yhden jutun haluan jakaa jo nyt, koska se sopii ihan kaikkeen elämään. Menetelmässä on neljä ns. perustusta tai kulmakiveä, ja näistä yksi on "pehmeä katse".
"Pehmeä katse" tai "Soft Eyes" tarkoittaa katseen avartamista ja rentouttamista. Ei tuijoteta yksityiskohtia vaan kokonaisuutta. Katsetta ei ole kuitenkaan tarkoitus sumentaa, vaan se on mahdollista pitää pehmeänä vaikkapa nyt tätä kirjoittaessa.
Kokeilkaa. Pehmentäkää ja rentouttakaa katseenne ja tunnustelkaa mielesssänne, miten se vaikuttaa. Se nimittäin vaikuttaa suorastaan ällistyttävästi ihan koko kehoon. Eikä vain kehoon, vaan myös mieleen. Huomaatteko? Helppoa ja niin vaikeaa...
Sitä olen täällä nyt treenaillut siivoamisen ja tiskaamisen ohessa. Ja yrittänyt suunnata pehmeän katseen myös tuonne ulos, missä eilisen kesäisen päivän jälkeen lämpötila on taas palannut tälle kesäkuulle normaaliin alle kymmeneen asteeseen…
On nuo sun hepat niin komeita :) Onko sulla siella ratsastuskenttakin vai maastossako lahinna ratsastelet?
VastaaPoistaKomeita ja kultaisia <3
PoistaTäällä ei ole kunnon kenttää vaikka sitä vähän sitä kaipailisin aina välillä. Joskus hevoset olisi niin paljon helpompi liikuttaa kentällä ja muutenkin tykkäisi vähän harjoitella koulukuvioita. Nämä hevoset ovat koostaan huolimatta tosi herkkiä ja pehmeitä.
Maastoja kyllä sitten riittää kaikenlaisia, ja jos pitäisi valita näiden maastojen ja hyvän kentän välillä, niin kyllä mä nämä maastot kuitenkin valitsisin :). Periaatteessahan kaikkea voi treenata maastossakin.
Apuva...nyt en saa ajatuksesta kii....pehmeä katse....
VastaaPoistaIhanat hepat♡
ha, mä vähän mietinkin, että onkohan tämä ajatus kaikille yhtä selvä kuin mulle :D.
PoistaItse koen sen niin, että tavallaan rentoutan silmäni. Ei siinä oikeastaan tarvitse tehdä mitään, kun antaa katseen pehmetä. Huomio kiinnittyy siloin kokonaisuuteen, ei yksityiskohtiin. Näkökenttä vähän laajenee. Pitää yrittää etisä netistä jokin fiksumpi ohje huomenna :D.
Tämä oli mulle niin mullistava juttu. Kokeilin hevosen selässäkin ja siinä oli oikeasti tosi iso vaikutus - niin hullulta kun se tuntuukin.
No aikalai oikein sitten ajattelin ja testasin....silmät menee raukeasti vähän kiinni.
PoistaUsein on itselke parempi nähdä kokonaisuus...kuin pikkiriikkiset yksityiskohdat ja jäädä niihin kiinni. Enkä nyt tarkoita esimerkikisi kukkien pieniä yksityiskohtia ( tää tuli mieleeni kun alla kommentoiva Saila esittelee ihanan puutarhansa kauniuta yksityiskohtia) . Sinä kyllä ymmärrät mitä tarkoitan :)
Kuulostaa kiinnostavalta. Tosin nyt katseeni alkaa kummasti mennä kieroon ja silmäluomi luppaa... nukkumaan... yritän huomenna ;-)
VastaaPoistaJoo ei ehkä kannata yrittää kovin väsyneenä :D.
PoistaKiitos tästä vinkistä! Tänään mennään pehmeällä katseella.. jos onnistun!
VastaaPoista