torstai 19. maaliskuuta 2015

Oppia ikä kaikki - puutarhassakin












En ole ihan noviisi näissä puutarhajutuissa, mutta aina riittää opittavaa. Kirjaan tähän muutaman mokan, jotka toistan joka kerta kun viljelyhulluus iskee. Ehkä nämä ovat myös jollekin toiselle muistutukseksi.

1) En ole edelleenkään oppinut, että siemenpussin kaikkia siemeniä ei tarvitse kylvää. Niitä voi säästää seuraavaan kesään tai antaa ystäville ihan vain siemeninä - ei taimina. 

Olen niin helläsydäminen, että jos kaikki siemenet sattuvat itämään (saattavat niin tehdä), niin ne kaikki myös saavat kasvaa niin suuriksi kuin vain jaksavat, ja parhaassa tapauksessa lopputuloksena saattaa olla 50 tomaatintainta ja sama määrä krasseja, samettikukkia, kosmosta ym.ym. Hirveä määrä työtä ja hirveä määrä taimiruukkuja pyörimässä täällä sisällä. Ja kaikille ei yksinkertaisesti löydy paikkaa ulkonakaan. Ja jos löytyisikin, niin kaikkea ei voi syödä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole pyörittää kauppapuutarhaa.

Tänä vuonna esikasvatan ainoastaan kohtuullisen määrän kutakin lajia. 

2) Siemenpusseissa suositellut rivi- ja taimivälit ovat kokemuksen syvällä rintaäänellä sinne laitettu. Minulla on taipumus ainakin tuplata ellei triplata siementen/ taimien määrä, koska pitäähän ne kaikki saada johonkin sopimaan (tämä liittyy myös siis tuohon ensimmäiseen kohtaan). Tuloksena on ehkä boheemi ja kaunis, mutta ei välttämättä hirvittävän tuottoisa kasvimaa (toisaalta tällä menetelmällä ei tarvitse kovin paljon kitkeä). Ja ne pienet taimet kasvavat tosiaankin suuriksi kasveiksi, vaikka sitä on aina niin vaikea uskoa.

3) Kaikkia vihanneksia ei tarvitse kylvää samaan aikaan. Esim. porkkanoiden, retiisin, salaatin ja pinaatin kylvämistä voi ja kannattaa porrastaa, ja niin turvata satoa tasaisesti koko kesäksi.

Tässä tärkeimmät tälle kesälle - viime kesänä opittua. Viime vuonna kirjoitin kymmenen kohdan listan, jossa on ihan hyödyllisiä juttuja siinäkin.

***

Tiesittekö muuten, että mullassa on Mycobacterium vaccae nimisiä bakteereita, jotka ovat luonnon omia antidepressiivejä. Tutkimusten mukaan ne stimuloivat aivojen serotoniinin tuotantoa. Serotoniini taas on aine, joka saa meidät tuntemaan itsemme onnelliseksi ja rentoutuneeksi. Joten puheet onnellisesta puutarhurista ei ole tieteenkään valossa puppua. Lisää aiheesta voit lukea täältä (englanniksi).

Joten kädet multaan - kissatkin sen tietävät!

12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Juu kissoja riittää jalkoihin pyörimään ja puutarhatöissä auttamaan vaikka kaikki ei olekaan omia. Ja minä kun olen aina kokenut olevani koiraihminen… :D

      Poista
  2. Tosi on! Taimien kasvatuksessa on vaikea vaihe se kun todella kaikki pöydät ja hyllyt on taimilaatikoita täynnä.
    Kerran tuskailin jollekin ystävälle, mihin laitan tuon vauvankopan, kaikki tasot täynnä...
    -No ruuvaa joukut kattoon ja köytä vauvankoppa sinne roikkumaan, tuli neuvo salamana.

    Toinen paha vaihe on se kun ulkona on liian kylmää, sisällä taimet venyvät. Että hyppyytä ulos ja illalla sisään. Asiaa helpottaa jos on vaatimatonkin kasvihuone tai lava. Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen päättänyt olla tänä vuonna vähän maltillisempi. Laskea etukäteen, noin suurinpiirtein, kuinka monta taimea tarvitsen ja kylvää sitten muutaman ylimääräisen varalle, mutta en kymmenittäin :). Mullakaan ei ole kasvihuonetta eikä lavaa käytössä.

      Poista
  3. Kuinka suloisia tomaatintaimia! Tunnen nenässäni niiden tuoksun. Aika paljon olen tomaattien kans värkännyt. Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti kuvat on viime vuodelta :). Tämän vuoden taimet on vielä siemenenä pussissa - saa nähdä ehtiikö ollenkaan vai ostanko taimet valmiina. Mulla on parina vuonna (hienoista taimista huolimatta) epäonnistunut tomaatit lopulta niin perusteellisesti, että ei ole oikein motivaatiota - vaikka olenkin tomaattien suurkuluttaja… Viime vuonnakin ne oli niin pahanmakuisia, että ei niitä voinut syödä. Aloin epäillä tuota maaperää, missä niitä yritin kasvattaa. Yritän jotain muuta paikkaa tänä vuonna...

      Poista
  4. Ihanan kesäisiä kuvia! Allekirjoitan kaikki listaamasi kolme kohtaa ja toivon (edelleen) viisastuvani joka kevät...nyt voin ehkä myöntää että pienoista edistymistä on tapahtunut, nimenomaan noiden hyötykasvien osalta, MUTTA kukkia en ole juurikaan aikaisemmin esikasvattanut ja nyt niitä on sitten siellä ja täällä eli purkkia ja purnukkaa on mitä sisällä pyöritellä! Voi minua ;-P

    Onneksi minulla on kasvihuone ja nyt on ajatuksena laittaa vielä sisäpuolelle muovi alkuun, että saisin mahdollisimman aikaisin viedä ainakin osan sinne :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mulla oli noita kukkiakin niin paljon, että krassit tukahdutti herneet - niiden kun piti olla siinä reunassa vähän koristeena :). Kehäkukkia ajattelin tosin kylvää nyt paljon ja ottaa terälehdet tarkasti talteen. Ja samettiruuskin on varsinainen taikayrtti - sen opin viime kesänä vähän liian myöhään.

      Mutta jos sitä vähän hillitsisi niin, että esikasvatus olisi kivaa puuhaa eikä uuvuttavaa puurtamista. Ja mulle kun tosiaan riittää vaikka viisi tomaattia ihan hyvin - ei todellakaan tarvitse viittäkymmentä niin kuin joskus on ollut :).

      Poista
  5. Erittäin hyviä pointteja kaikki. Samat jutut on tullut opittua kantapään kautta. Nyt olen päättänyt ostaa esimerkiksi tomaatin taimet valmiina puutarhalta, ne eivät maksa paljon, ovat parempia kuin sisällä kasvatetut, tuottavat aiemmin satoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa olla mullakin edessä taimien osto - tomaatit on edelleen siemenenä paperipussissa :).

      Poista
  6. Kylvin taas kaikki tomaatin siemenet (n. 35) vaikka ihan hyvin muistissa on edelleen, miten viime vuonna lähes kaikki siemenet lähtivät itämään. Parempi pelata kuitenkin varman päälle. ;) Olen tosin keksinyt suunnitelman siltä varalta, että tomaatintaimia kuitenkin tulee liikaa, sillä viimevuotinen määrä, 15 kasvia, oli melko lailla maksimimäärä. Lahjoitan ylimääräiset työkaverilleni, jonka lapset ovat innostuneet "maanviljelystä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :). No se on ihan hyvä suunnitelma jos on joku, jolle ne kelpaa. Hirveä hoitaminen niissä silti on ja sitä alun tilaongemaa se ei kyllä ratkaise... Itse yritin työntää taimia väkisin kaikille naapureille, joita ei olisi voinut vähemmän kiinnostaa :D. Sen verran olin tahdikas, että en myöhemmin kysellyt niiden taimien vointia...

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!