perjantai 27. maaliskuuta 2015

Hyväksyvä tietoinen läsnäolo



Kuten ylimmästä kuvasta näkyy, puutarhan kuopsuttamisen ja kevättyöt voi unohtaa vähäksi aikaa. Koska asia vähän riipii hermoa, kaivoin vanhat mindfulness-koulutuksen materiaalit esiin. Ja sieltä osui juuri oikea paperi käteen. Taloutemme ainoa oikea Zen-mestari Ines tuli myös näyttämään, miten temppu oikeasti tehdään :).

Olen aikoinaan oikein opiskellut asiaa Jon Kabat-Zinnin oppien pohjalta, ja hän on kirjannut seuraavat ominaisuudet, jotka liittyvät oleellisesti hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittamiseen. Kaikki nämä ominaisuudet ovat näin takatalven yllättäneellä puutarhahullulla koetuksella, joten ajattelin listata niitä tähän teidänkin iloksenne. Nämä ovat tässä hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi, vähän mukaeltuina. Näille on käyttöä elämässä yleensäkin.

1. Kärsivällisyys

Kärsivällisyys on sen muistamista, että asiat avautuvat omana aikanaan. Oikeaa ajankohtaa ei voi kiirehtiä. Kevät tulee ja ruoho kasvaa itsestään. Kiirehtiminen ei yleensä auta, se voi vain saada aikaan kärsimystä - toisinaan meissä itsessämme, toisinaan lähipiirissämme. 

Tämä ei tarkoita, ettet voisi kiirehtiä silloin kun sille on tarvetta. On mahdollista kiirehtiä kärsivällisesti, tietoisesti ja läsnäolevasti; liikkua nopeasti, koska olet valinnut tehdä niin.

2. Irti päästäminen

Irti päästäminen tarkoittaa sitä itseään: olla takertumatta mihinkään - olipa kyseessä käsite, asia, tapahtuma, tietty ajankohta, näkemys tai halu. Se on tietoinen päätös antautua täysin nykyhetken virtaan sellaisena kuin se avautuu. Irti päästäminen tarkoittaa sitä, että ihminen luopuu hallitsemisesta, vastustuksesta ja taistelemisesta.

3. Arvostelusta luopuminen

Osa mielestä arvostelee jatkuvasti kokemuksiamme, vertailee niitä keskenään tai liittää niihin odotuksia tai mittapuita. Näin mieli toimii, siitä ei koskaan pääse eroon, eikä tarvitsekaan. Voi kuitenkin oppia tunnistamaan nuo arvostelevat ajatukset, huomata ne ja päästää niistä sitten irti. Niin kuin muistakin mielen tuottamista ajatuksista. 

4. Luottamus

Luottamus on sitä, että ihminen tuntee olevansa varma ja vakuuttunut siitä, että asiat tapahtuvat oikeassa järjestyksessä, oikealla tavalla ja oikeaan aikaan.

Voimme kokeilla luottamista nykyhetkeen ja hyväksyä sen, mitä tunnemme tai ajattelemme tai näemme juuri tällä hetkellä, koska juuri se on nyt läsnä. Jos pystymme pysähtymään ja antautumaan tämän hetken täyteydelle, saatamme huomata, että tämä hetki on luottamuksen arvoinen. Meillä ei ole muuta kuin tämä hetki.

***

Olen käynyt vuoden mindfulness-koulutuksen Suomessa ensimmäisten joukossa jo lähes kymmenen vuotta sitten - silloin kun asia oli meillä vielä kovin uusi ja tuntematon. Työskentelin tuolloin psykiatrisella osastolla, ja siellä asiaa pidettiin vähän kummallisena ja huuhaana. Mutta ei mennyt montaa vuotta, kun tuolla samaisella osastolla aiheesta tehtiin väitöskirjaa. Nykyään mindfulnessiin ja tietoisuustaitoihin törmää vähän joka paikassa ja aiheesta on tehty paljon myös tutkimusta. 

Aloitin aikoinaan myös ohjaaja-opinnot, mutta en elämäntilanteeni vuoksi pystynyt käymään niitä loppuun. Olen itse harjoittanut tietoista hyväksyvää läsnäoloa (tai siis mindfulnessia) vaihtelevasti ja käyttänyt sitä myös työssäni. Norjaan muuton jälkeen kuvittelin, että elämäni on niin stressitöntä, että en tarvitse erillisiä meditaatio- tai tietoisuusharjoituksia - voin harjoittaa jokapäiväisessä elämässäni. Mutta ei se niin mennyt. Välillä on tuntunut, että kun elämä on rauhallista ja hiljaista, mielellä on erityisen hyvää aikaa keksiä ja kehitellä kaikkea. Mutta elämä on koulu ja kaikesta voi oppia. 

Olen joku aika sitten palannut harjoitusten pariin ja suunnitelmissa on jatkaa kesken jäänyttä koulutustakin, joten saattaa olla, että ainakin sivuan aihetta myös täällä. Tai ehkä alotan aiheen ympärillä erillisen blogin. Saa nähdä.

Jos aihe kiinnostaa, niin netistä löytyy paljon tietoa. Oman "oppiäitini", Leena Pennasen sivut ja kurssit löydät täältä. Kursseja ja opetusta järjestetään kuitenkin lähes joka puolella Suomea, joten vaihtoehtoja löytyy. Suosittelen lämpimästi aiheeseen tutustumista!

Hyvän ja tiiviin artikkelin aiheesta löydät vaikka täältä.

Aiheeseen liittyviä kirjoja on nykyään paljon ja joka lähtöön. Itse pidän erityisesti Jon Kabat-Zinnin kirjoista, ne ovat aika lailla alan perusteoksia. Mindfulnessia voi harjoittaa itsenäisestikin, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä voin suositella alkuun jonkinlaista kurssia tai ohjausta. Kaikessa yksinkertaisuudessaankin, tietoinen läsnäolo saattaa olla alussa yllättävän vaikeaa ja herättää paljon kysymyksiä.

Hyvää viikonloppua!

16 kommenttia:

  1. Mindfulness on tullut muotiin ja uskoisin sen harjoittamisesta olevan hyötyä monille. Kuten muutkin elämäntapaan liittyvät muutokset harjoitus vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Luulen, että aika usein käy niin, että aluksi tuntuu suurenmoiselta ja voi saada monenlaisia huippukokemuksia, tai päinvastoin, mieli tuottaa kuonaa. Kuten missä tahansa asiassa meditoimisessakin tarvitaan harjoittelua, toistoa, kertausta. Olen pitkään saarnannut sen puolesta, että meditaatio ja myötätunnonharjoitus pitäisi olla oppiaineena koulussa. Sitomatta asiaa mihinkään uskontoon, filosofiaan tai koulukuntaan, uskon että se toisi laatua elämään. Minulle on tärkeää, että meditaatioharjoitukseeni liittyy myötätunnon aspekti vaikka teen myös pelkkää tietoisen läsnäolon harjoitusta. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mindfulnessin yksi parhaita puolia on juuri se, että se ei ole suoraan sidottu mihinkään uskontoon tai filosofiaan, ja on siten helpommin lähestyttävä myös niille, joita muiden meditaatiosuuntausten uskonnolliset tai filosofiset taustateoriat ehkä arveluttaa tai pelottaa - yllättävän monilla on tällaisia pelkoja ja ennakkoluuloja. Mutta toki mindfulnessissakin on henkinen ulottuvuus niin kuin kaikessa - riippuu harjoittajasta. Myötätuntoharjoituksetkin muuten kuuluvat ainakin tähän Kabat-Zinnin "metodiin".

      Mindfulness on tulossa jo kouluihinkin, hitaasti mutta varmasti. Ja rohkaisevin tuloksin. Googlaamalla vaikka koulu ja mindfulness löytää aiheeseen liittyviä juttuja ja linkkejä tutkimuksiin.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen asia, kiitos! Tästä olisi ollut minulle paljon hyötyä silloin kun olin vielä työelämässä. Se valtava määrä ihmisiä, jotka kohtasin päivittäin. Kaikki he sysäilivät mieltäni; viikonloput ja lomat olivat yhtä märehtimistä ja -murehtimista.
    Terveisin takatalven valkaisemasta Hailuodosta Riitta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen saanut tästä tosi, tosi paljon hyötyä. Ja vaikka harjoitusten tekeminen on viime vuosina jäänyt, olen kyllä nykyäänkin ja edelleen tietoinen tunteistani ja niiden luonteesta - ne tulevat ja menevät.

      Mutta silti tuo harjoittaminen on tosi tarpeen - olen sen nyt selvästi huomannut. Joten ei mindfulnes-kurssista mitään haittaa ole eläkkeelläkään - se tuo kummasti mielenrauhaa ja kykyä hyväksyä asiat sellaisian kuin ne ovat, arvostelematta ja arvioimatta niitä hyviksi tai pahoiksi. Ainakin kannattaa lukea joku kirja. Vaikkapa Jon Kabat-Zinnin "Olet jo perillä" - sen lukeminen oli omassa elämässäni tärkeä käännekohta.

      Poista
  3. Tietoisen läsnäolon harjoitukset ovat alkaneet tällä naisella tänä keväänä.
    Olen jättänyt kehoni kuuntelemisen. Analysoimalla ja pohtimalla vaikeuksiani, suhtautumistani asioihin jne..olen yrityänyt pulmia ratkoa ja valmustautua tulevaan ;) Nyt tässä hommassa on mieltä...siis itsestäni huolehtimisessa. Olipa sulla minulle ajankohtainen aihe, kiitos. Työskentelen alle kouluikäisten kanssa ja teemme yhdessä pieniä hengitysharjoituksia. Lapset ovat niin läsnä, kuin myös eläimet♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno juttu, että olet löytänyt apua tietoisen läsnäolon harjoituksista. Me aikuiset tarvitaan harjoitusta, kun ollaan jossain vaiheessa kadotettu se, mikä pieniltä lapsilta sujuu vielä ihan luonnostaan.

      Ja eläimet on ihan parhaita opettajia. Niin hevoset, koirat kuin varsinkin kissat. Tämä meidän Zen-mestari Ines tulee usein makaamaan selälleen viereeni kun teen ns. kehomeditaatiota. Se ikään kuin näyttää, että katsos näin :).

      Poista
  4. Ihana Ines ♡
    Toinen kissoistamme on lisännyt kovasti sylissäni istumista tai sitten haluaa maata masun päällä. On aina tehnyt niin, mutta nyt lähellä olemisen tarve on valtava. Ajattelen sen olevan viestin mammalle, tunnistaa tarpeeni ja auttaa läsnäolemisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Tuli kirjoitusvirehitä niin poistin tuon ekan version :) .Kissat vaistoavat nämä asiat. Ines tulee aina herättämään, jos näen kovin levottomia unia :).

      Ystäväni sanookin, että koirat suojelevat fyysistä kehoamme ja kissat psyykkistä ja spirituaalista puoltamme.

      Poista
    3. just joo noi virehit :D - turhaan poistin ekan version. Toista en enää viitsi :D

      Poista
    4. :D
      Kiitos vastauksestasi..vasta nyt sen huomasin, vaikka oon täällä piipahtanut.
      Kävin katsomassa ihanan Ineksen kuvaa ja tutkin tuota tekstiä, jota hän siinä lukee.
      Googlailin ja palasin kirjoitukseesi. Kiitos, oikein imen itseeni viisaita ajatuksia ja pysähdyn hetkeen aistien asioita. Huomenna mahdollisesti pitkästä aikaa sydämentykytyksiä tiedossa. Mutta jospa ei sittenkään :)

      Poista
  5. Kiitos, tuli hyvaan saumaan tama, muistuttamaan :)
    Kerro vain lisaa blogissa, jookos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat sellaisia viisauksia, että tulevat usein hyvään saumaan - nuo voisi laittaa vaikka jääkaapin oveen tai huoneentaluksia ja lukea päivittäin muutamaan kertaan :).

      Kyllä tätä aihetta varmaan jatkossakin ainakin sivutaan blogissa - tämä mun bloggaaminen kun on vähän sellaista ajatuksenvirtaa ja punainen lanka pääsee aina katoamaan, jos sellaista koskaan on ollutkaan :D

      Poista
  6. Minun piti kommentoida jo aikaisemmin, mutta läppäri meinaa irtisanoa taas sopimuksensa minun kanssani... Mutta nyt se taas toimii.

    Kiitos noista ominaisuuksista. Paljon mietin niitä lukiessa ja kovin omakohtaissiksi ne koin. Et pitäisi minulle joskus mindfullness viikonlopun? Taitaisi olla tarpeen :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin koen noi kovin omakohtaiseksi ja/mutta unohdan ne koko ajan :). Jospa tämä mieli tyyntyis jossain vaiheessa... Pidetään vaan jossain vaiheessa mindfulnessviikonloppu :).

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!