Valoa pimeydessä

Tänään, tai teidän tätä lukiessa eilen, oli paitsi Lucian päivä, niin myös ystäväni syntymäpäivä. Lähdimme vähän senkin kunniaksi retkelle lähikaupunkiimme Fagernesiin, jonne on vaivaiset 70 km - etäisyydet ovat täällä asuessa joutuneet vähän erilaiseen valoon... Syntymäpäiväkahvittelua ja kaupoissa kiertelyä - mikäpä sen parempi tapa viettää syntymäpäiviä?

Kävimme vohvelikahvilla perinteisessä paikallisessa kahvilassa. Meillä oli käsitys, että täkäläinen suuruus, kirjailija Margit Sandemo  ( mm. Jääkansan tarina ), on kirjoittanut kirjansa tässä kahvilassa, mutta sitä paikan uusi aasialaisperäinen omistaja ei osannut vahvistaa. Sandemo on joka tapauksessa kirjoitellut paikallisessa rautatiekahvilassa, mutta koska kyseisen nimistä kahvilaa tai edes rautatietä ei ole enää olemassa, on asiaa vaikea varmasti tietää. Me kuitenkin halusimme uskoa, että Margit Sandemo on istunut kirjoittamassa saman kaminan lämmössä, ehkäpä samassa nurkkapöydässä kuin mekin?

Margit Sandemon kirjojen keskeisenä aihepiirinä ovat olleet usein yliluonnolliset ilmiöt, magia, noidat ja erilaiset henkiolennot. Hän on itse kertonut nähneensä 7-vuotiaasta saakka erilaisia henkimaailman olentoja, kuten pikkukansaa, kummituksia ja muita olentoja toisista ulottuvuuksista. Mainittakoon sellainen vähän surullisen hauska yksityiskohta, että kerrottuaan aikoinaan näyistään, hän joutui kolme eri kertaa mielisairaalaalaan saamaan apua hallusinaatioihinsa, kunnes lopulta eräs psykiatrian professori "diagnosoi" hänet selvännäkijäksi :) (lähde Wikipedia)

 

 

Kahvilan pöydällä oli paikallinen sanomalehti, josta paljastui, että Lucian päivällä on ollut merkitystä jo paljon ennen kristillistä aikaa. Niin kuin muuten monilla muillakin nykyään kristillisillä juhlapäivillä on myös pakanallinen alkuperä, kansan uskomusten sekoituttua aikojen kuluessa sujuvasti kristillisiin oppeihin. Vanha kansa uskoikin, että Lucian päivästä alkoi jouluun asti kestävä aika, jolloin maanalaiset ja peikot ovat liikkeellä.

Mutta miksi tuo lehti oli juuri meidän pöydällämme ja miksi silmiimme osui juuri tämä pieni ilmoitus? Halusiko Margit Sandemo ehkä varoittaa meitä jostain?

 

 

Ilmeisesti, koska kehen sitten törmäsimmekään heti seuraavassa puodissa?

 

 

No, tämä oli varsin sympaattinen ja harmittoman tuntuinen veikko, mutta enpä haluaisi tähänkään törmätä tuolla pimeällä pihalla....

 

 

Onneksi meillä on kuitenkin Pyhä Lucia, Valdresilaisittain Heilage Lucia, tuomassa valoa pimeyteen. Itse voimme valaista kotimme kynttilöillä ja kun muistamme vaalia valoa mielissämme ja ennen kaikkea sydämissämme, ja olemme varmasti turvassa. Peikot ja muut maanalaiset voivat kulkea rauhassa murahdellen omia polkujaan. Ja ennen kuin huomaammekaan, valo alkaa vähitellen lisääntyä ja on taas kevät.

 

Svart senker natten seg

i stall og stuer.

Solen har gått sin vei.

Skyggene truer.

Inn i vårt mørke hus

stiger med tente lys

Sankta Lucia, Sankta Lucia!

 

Natten er mørk og stum.

Med ett det suser

i alle tyste rom

som vinger bruser.

Se på vår terskel står

hvitkledd med lys i hår

Sankta Lucia, Sankta Lucia!