Kahvit katossa

Ihmettelin kun perkolaattori pitää vähän kummallista ääntä. Kaipa sillä on huono aamu, ajattelin. Mutta se johtui siitä, että olin unohtanut laittaa kannen paikoilleen ja kahvi lensi komeassa kaaressa aina kattoon asti… hyvät oli paineet keittimessä. Eikä tullut itku, vaan vapauttava nauru - tänään on sellainen aamu. Ja naurun lomassa ehti ottaa kuvankin. Nyt se on siivottu :).

Heräsin vähän liian aikaisin, kun ystävältä tuli viesti. Varattiin asunto Roomasta yhden palvelun kautta ja alettiin pohtia, mitä tulikaan varatuksi. Tuliko varatuksi asunto vai vuode? Aikooko omistaja asua samassa asunnossa meidän kanssa? No toivottavasti ei - pitänee kuitenkin vielä varmistaa :). Uskollinen aamukahviseuralaiseni Ines ei ollenkaan ymmärrä moista matkustusintoa. Täällä kotona on sen mielestä oikein hyvä.

Ulkona äänimaailma on muuttunut syksyiseksi. Lintujen laulu on hiljentynyt ja tilalle on tullut korppien äänet ja palokärjen huuto. Aamulla korppi lensi taloni yli ja teki ilmassa voltin. Pyörähti lennossa ympäri tuosta vain, kuin paraskin taitolentäjä. Moista en ole koskaan nähnyt. Ihanat viisaat ja leikkisät korpit!

Mukavaa päivää teille kaikille!