perjantai 22. elokuuta 2014

Healingin tarpeessa








Väsynyt päivä. Nukuttaa koko ajan. Syytän tätä jo kuukauden kestänyttä sairastelua - ensin flunssa ja sitten se pirun ruokamyrkytys. Ulkona oli hieno ilma, mutta minä nuokuin netissä. Myöhäinen aamiainen muuttui kahvin kautta lounaaksi lähes samalla istumisella. Lopulta raahauduin pihalle ottamaan valokuvia ihan väärillä asetuksilla ja sitten naapuriin päiväkahville. Illalla pakolliset koirien lenkitykset ja hevosten paijaamiset. 

Hoidan itseäni nyt superannoksilla maitohappobakteereita ja vitamiinipillereitä. Rehottavalta kasvimaalta haen tuoreita porkkanoita, mangoldia ja lehtikaalia. Tänään söin ensimmäisen kurkun. Jospa se tästä.

Totesin, että krassien siemenet ovat vaihtuneet istutusvaiheessa. Pienikokoiset puskat ovat tulleet laatikoihin ja kurkkivat sieltä nippa nappa laidan yli. Suuret puskat tukahduttavat hernepenkin. Piti kyllä olla päinvastoin. 

Kasvimaalla on vähän ylitarjontaa ja mietin, voikohan herneen varsia syöttää hevosille? Kitkeä pitäisi ja poimia pavut pakkaseen. Sitoa tomaatteja ja ajaa nurmikkoa. Siirtää villiviiniä ja siivota satulahuonetta. Mutta kun ei jaksa. Ainakaan tänään ei jaksanut, mutta ehkä huomenna. Kello on yksi yöllä, enkä ole nukkumassa, koska en oikein jaksa siirtyä sänkyyn. Fiksua. 

Ystävä (norjalainen...) oli nähnyt jossain kuvan, kuinka hevoslauman keskelle oli viety sänkyjä ja ihmiset makasivat siellä meditoiden. Horse-healingia kuulemma. Se haluaisi kokeilla huomenna. Yritän ystävällisesti ylipuhua aloittamaan ihan normaalista paijaamisesta. Vaikka silmät kiinni. Tai ehkä tuolista. Saattaisi nimittäin ne sängyt laitumella hämmästyttää paitsi hevosia, niin myös naapureita. 

Toisaalta ajatus moisesta aktiviteetista tuntuisi nyt houkuttelevalta. Ottaa pitkät päikkärit hevosten keskellä. Herätä sitten siihen, kun hevoset olisivat siirtyneet johonkin ihan muualle, itse makaisi sängyssä keskellä tyhjää laidunta ja  norjalaiset olisivat pysähtyneet tien varteen miettimään, onko tuo normaalia suomalaiselle vai onko se tullut hulluksi? Sillä on tainnut olla liikaa vastuuta?

4 kommenttia:

  1. Jos tarvitset apua, niin voisin varmaan tulla sinne kitkemään ja muutakin tekemään joku päivä. Olen edelleen osan viikosta nimittäin kotona :). Ja tänne meille voi tulla kanssa katselemaan vähän muitakin kuin omia maisemia ;). Täällä ei tartte tehdä mitään. Hyviä vointeja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa Tuula! ja itsekin tulen sinne päin kunhan tästä tokenen. Maisemanvaihdos tekisi kyllä hyvää. Ja tekisi hyvää myös päästä vähän korkeammalle, että saa perspektiiviä :).

      Poista
  2. Herneenvarsia voi syöttää kaikille elukoille. Toivotan mukavaa toipumista. Ota rauhallisesti.

    Oikeastaan aika mukava ajatus, että voi tehdä mitä vaan eikä se välttämättä mene oman henkilökohtaisen mielenterveyden piikkiin, vaan sen katsotaan kuuluvan kansallisominaisuuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tietää noi herneevarrret, kiitos. Mutta nyt mietityttää, että mitähän sinne kompostiin sitten tulee, jos hevoset saa kaikki jämät. Sitä hevosenkakkaa sitten varmaan?

      Ulkomailla asumisessa on kyllä se hyvä puoli, että kaikista omituisuuksistaan ei tarvitse ottaa henkilökohtaista vastuuta. Aina voi vedota suomalaisuuteensa :D.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!