Lähiruokaa norjalaisittain

Käytiin eilen asioilla lähikaupungissa ja pysähdyttiin matkalla kahville maatilakahvilaan, jossa oli "kohtuullisen" mukavat maisemat. Kahvila oli surullista kyllä lopetettu kannattamattomana (!), mutta maatilamyymälä siellä oli edelleen ja saatiin kupit kahviakin. Kahvileivät piti tosin olla omasta takaa, mutta ei haitannut. Tämä paikka Noraker Gård, on erikoistunut paikallisen Valdresilaisen herkun rakfiskin, eli hapatetun taimenen myyntiin. Rakfisk kuluu vähän samaan sarjaan kuin ruotsalaisten hapansilakka, surströmming, eli syödessä ei kannata paljon haistella, mutta maku on hieno. Olen maistanut :). Toisessa kuvassa on kala-altaat, jossa taimenet kasvavat. Valitettavasti kala ei siis ole enää luonnontaimenta. 

Ostin maalaismunia ja paikallisten tuottajien yrttiteetä ja hilloa. Mulle on vähän ideologinenkin asia avata lompakoa tuollaisissa paikoissa. Kovin monet käyvät vain ihastelemassa ja ihmettelemässä, mutta menevät sitten ostoksille suurten ketjujen ja keskusliikkieden kauppoihin, joista ruokaa saa halvemmalla. Mutta jos me haluamme pieniä liikkeitä, maatilamyymälöitä ja -kahviloita, pieniä tuottajia, lähi- ja luomuruokaa, niin sitä on silloin myös ostettava. Edes joskus. 

Maailmaan voi yrittää vaikuttaa äänestämällä vaaleissa sen mukaan, minkälaisessa maailmassa haluaa elää, mutta enemmän voi vaikuttaa omien valintojensa kautta. Mitä ostaa ja mistä ostaa, ja mitä mitä jättää ostamatta. Tekemällä eettisiä valintoja, eikä juoksemalla sokeana ilmaisten ämpärien tai tarjousbroilerin perässä. Miettimällä ihmisten ja eläinten hyvinvointia, koska joku maksaa ne halvatkin tuotteet - joko jossain kehitysmaan nyrkkipajassa minimipalkoilla raatavat työntekijät tai teollisuuskanaloissa kituvat broilerit. Ja jos joku nyt miettii, että köyhällä ei ole varaa tehdä eettisiä valintoja, niin en ole siitä kyllä ihan samaa mieltä. Vaikkapa kotimaiset juurekset eivät nimittäin maksa paljon ja niistä saa erinomaista ruokaa. Edes muutaman kerran viikossa. 

Viimeisessä kuvassa mulle ihan uusi tuttavuus, maa-artisokka. Tai olen joskus syönyt maa-artisokkakeittoa, mutta itse en ole näitä koskaan valmistanut. Maa-artisokan kanssa suurin haaste on kuulemma sen kuoriminen, mutta nämä menevät suoraan uuniin ihan kuorineen tämän reseptin mukaan. Helppoakin helpompaa ja taatusti herkullista. Eikä maa-artisokan viljelykään ole kovin hankalaa.

Hyvää viikonloppua. Ottakaa selvää, onko lähialueella jokin maatila, johon voi tehdä vierailun ja josta voi ostaa mukaansa vaikka lähiruokaa. Voisiko sen auton suunnata mielummin sinne kuin vaikkapa Tuuriin? Miettikää, haluatteko elää maassa, joka on täynnä automarketteja ja ostosparatiiseja vai maassa, jossa on elinvoimainen maaseutu ja paljon pieniä yrityksiä. Se kun on ihan meistä itsestä kiinni :).

ps. Eilen, 9.4. 1940 oli päivä, jolloin Norja joutui sotaan Saksan kanssa. Asia uutisoitiin täällä eilen näyttävästi. Norjansuomalainen Marianna Vuonon kimallus -blogista on tehnyt asiasta hyvän postauksen - käykää lukemassa.