keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Muutama sana vihasta

Jos pitäisi valita yksi tunnetila kuvaamaan viime vuotta, niin se olisi viha. Enkä nyt puhu omasta elämästäni tai omasta tunnemaailmastani, vaan maailmasta noin yleensä. Enkä toisaalta puhu pelkästään sodista, terrorismista, USA:n presidentinvaalikampanjasta tai suomalaisesta politiikasta, vaan vihaa kylvetään, jaetaan ja ylläpidetään ihan täällä ruohonjuuritasollakin. Itsekin on joutunut tekemään välillä hartiavoimin töitä, että viha ei olisi tarttunut ja saastuttanut omaakin ajatusmaailmaa. Ajoittain on tosi vaikeaa olla provosoitumatta.


Meissä jokaisessa on olemassa kaksi puolta: on sekä se parempi että huonompi versio itsestämme. Itse voin olla joskus kärttyisä, kärsimätön, tyly, pahantuulinen, jääräpäinen, itsekäs, ennakkoluuloinen, sarkastinen ja teräväkielinen. Aika ikävä tyyppi. Mutta useammin olen varmaankin ystävällinen, lempeä, kiltti, joustava, suvaitsevainen, avarakatseinen, hauska ja huumorintajuinen. Pidän itseäni keskimäärin aika hyvänä ihmisenä, mutta on minussakin pimeä puoleni - niin kuin meissä ihan kaikissa. 

Pointti on siinä, minkä puolen antaa hallita, ja siihen pystyy kyllä vaikuttamaan. Toki se vaatii vähän harjoittelua ja työtä. Enkä puhu nyt teeskentelystä, vaan siis siitä, että pyrkii olemaan se parempi versio omasta itsestään. Vaikka meissä kaikissa on pimeyttä, niin on meissä myös sitä valoa, ihan jokaisessa,  ja se hyvä puoli on ihan yhtä tosi, aito ja rehellinen. Nykyään kun tuntuu, että ainoastaan negatiivisuus ja pahansuopaisuus on rehellisyyttä, mutta eihän se niin ole. Ystävällinen, myötätuntoinen ihminen voi olla ihan yhtä aito ja teeskentelemätön.


Maailman  tai yleisen ilmapiirin muuttaminen tuntuu aika toivottomalle tehtävälle mutta ei se ole. Se kun alkaa yksilöistä, meistä jokaisesta. Se alkaa siitä kuinka kohtelemme lähipiiriä, kuinka kohtelemme vieraita, kuinka kohtelemme kaupan kassaa, puhelinmyyjää, maahanmuuttajaa, uusnatsia. Tai mitä jaamme ja kirjoitamme fasebookissa. Mitä kirjoitamme tai kommentoimme netissä. Myönteisyys kun tarttuu ihan samalla tavalla kuin vihakin.

Jos oikein alkaa ärsyttää, yritän nykyään miettiä hetken ennen kuin julkaisen, kommentoin tai jaan jotain. Vaikka olisi kuinka houkuttelevaa vastata johonkin älyttömyyteen näppärästi, jätän vastaamatta. Ainakin yritän. Aina ei tarvitse sanoa mielipidettään. ja sananvapaus tarkoittaa sitä, että voi jättää myös sanomatta. 


Ja ei, ei tarvitse eikä saa vaieta silloin kun pitää avata suunsa. Myös lempeyttä, ystävällisyyttä, suvaitsevaisuutta ja hyväntahtoisuutta pitää puolustaa silloin kun on sen aika. Mutta ei silloinkaan vastata vihaan vihalla, koska se vain lisää vihaa - sen on niin yksinkertaista. Ja joskus negatiivisuuden voi myös vaientaa kuoliaaksi, kun ei suostu luovuttamaan sille omaa energiaansa.

Joten yritetään olla tänä vuonna se mukavampi versio itsestämme. Minä ainakin yritän. Vihaa on maailmassa jo ihan tarpeeksi, ei ainakaan lisätä sitä edes siinä lähipiirissämme. 

Ollaan ystävällisiä toisillemme. Aina!



9 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Viime vuosi jäi mieleen karmeana vuotena, ei niinkään henkilökohtaisella tasolla, vaan mainitsemallasi pelon lietsoman vihan ja nurkkakuntaisuuden lisääntymisen tasolla, jota myös erinäiset äänestystulokset ilmensivät.
    Ja omasta navastahan kaikki lähtee säteilemään ympäristöön, toden totta. Kiitos tästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä tuntuu, että maailma on tullut ihan hulluksi. En tiedä peilaako maailmantilanne ihmisten sielunelämää vai ihmisten sielunelämä maailmantilannetta, mutta tunnelma on aika karmea ja ahdistava. Itse yksinkertaisesti kieltäydyn menemästä siihen mukaan, vakka se ei olekaan helppoa. Saatan suuttua ja olla vihainen, mutta vihaa en suostu lietsomaan enkä anna sen myrkyttää mieltäni. Ja vaikka tuntuisi kuinka toivottomalta, niin asioihin voi vaikuttaa yllättävän paljon ihan pienillä jutuilla.

      Poista
  2. Tosi hyvä kirjoitus, ja noissa kuvissa on myös yhdet maailman parhaista kuolemattomista lausahduksista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Varmaan jonkun mielestä myös naiivia, mutta jos miettii vaikkapa just Martin Luther Kingiä, Dalai Lamaa ja tuossa mainitsematonta Nelson Mandelaa, joka myös on puhunut anteeksiannosta, niin ei varmaan voi puhua naiiviudesta. Heillä kaikilla olisi taatusti syytä vihata, mutta ovat silti - tai ehkä juuri siitä syystä- valinneet rakkauden ja väkivallattoman taistelun. Valon sotureita.

      Poista
  3. Niin totta. Olen miettinyt viimeaikoina juuri somea tältä kannalta. Saanko sieltä enemmän negatiivista energiaa kuin positiivista. On niin helppoa itsekkin sortua sellaiseen negatiivisten asioiden parissa mässäilyyn ja juuri vihaan. Se on erittäin pahasta jokaiselle.

    Kiitos tästä muistutuksesta, koitan ihan oikeasti itsekkin taas alkaa tiedostamaan enemmän tätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Negatiivisuudella ja vihalla on hirveä vetovoima - tunnistan sen kyllä ihan itsessänikin, se imaisee tosi helposti mukaansa. Vihastakin kun saa energiaa, vaikka se onkin loppupeleissä vahingollista. Siitä on tullut melkein kilpailu, kuka osaa sanoa ilkeimmin tai kirjoittaa pahinta saastaa, ja monet pitävät ilkeyttä jotenkin ylpeiltävänä ominaisuutena. Mikään ei ole enää pyhää, edes kuolema. Tosi kummallinen ja pelottava ilmiö.

      Kai se pitää vain yrittää tiedostaa ja tunnistaa itsessäänkin ja sitten taistella sitä vastaan.

      Poista
    2. ... tai ehkä parempi kuin taistella tätä vastaan, olisi jos yrittäisi aktiivisesti lisätä omaa "valoaan" ja levittää sitä ympärilleen. Ei keskittyisi siihen pahaan, vaan yrittäisi keskittyä hyvään.

      Poista
  4. Itse pyrin aina puollustamaan heikoimpia ja jäämään vihapuheiden ulkopuolelle. Olisi ihanaa, jos omalla esimerkillä voisi vaikuttaa :) Miksi aina ajatellaan, että jos joku saa jotain enemmän, että se olisi jotenkin pois minulta. Ollaan armollisia itseämme ja toisia kohtaan. Pomoni hyvä neuvo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä omalla esimerkillään voi vaikuttaa, vaikka se saattaakin tuntua toivottomalta :). Joskus on parempi olla lähtemättä mukaan näihin vihapuheisiin, joskus taas pitää puolustaa heikompia ja sanoa oma kantansa ääneen.

      Ollaan armollisia ja myötätuntoisia on tosi hyvä neuvo!

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!