tiistai 28. heinäkuuta 2015

Pyörähdys (melkein) vuonon pohjukassa












Seuraavana päivänä matka jatkui. Katsoin taas kartasta mihin mennään, mutta en ehkä harkinnut ihan loppuun asti - tuli nimittäin 400 kilometrin päiväreissu. Ihan hienosti jaksettiin ja oli mukavaa, mutta aika paljon autossa istumista yhdelle päivälle… Muuten olisi voinut yöpyä jossain, mutta olin yksin kotimiehenä ja eläimet odottivat hoitajaansa kotiin illaksi.

Ajettiin E16:ta pitkin kohti Bergeniä ja kylään nimeltään Lærdalsøyri. Ohitettiin Vangmjøsa, joka on kauneinta Valdresia. Olen nähnyt sieltä otettuja uskomattomia valokuvia, mutta nyt olosuhteet  eivät olleet valokuvauksen kannalta ihan parhaimmillaan - kaunista siellä toki oli. Siitä jatkettiin Yhden Norjan tunturialueen, Filefjellin, yli ja aika monen tunnelin läpi Lærdalsøyriin. 

Lærdalsøyri on ikivanha kauppapaikka Sognevuonon pohjukassa. Osia Lærdalin seudusta on mukana Unescon maailmanperintölistassa osana länsinorjalaista vuonomaisemaa. Lærdalsøyrin vanhassa kaupungissa on puolestaan kaikkiaan 161 ulkoapäin suojeltua rakennusta 1700- 1800-luvuilta. Käymisen arvoinen paikka siis. 

Viime vuosina Lærdal on tullut tutuksi siellä tammikuussa 2014 riehuneen suurpalon takia. Palossa tuhoutui lähes 30 rakennusta, ja osa aivan vanhan kaupungin kupeessa. Viimeisessä kuvassa oleva tyhjä tontti hiiltyneine aitoineen muistutti tulipalosta ja sen sattumanvaraisuudesta. Tuntui kuin joku olisi heittänyt arpaa. Tässä vain yksi talo oli palanut muiden jäädessä pystyyn, ja toisaalla koko naapurusto oli palanut vain yhden talon jäädessä sinne keskelle vahingoittumana.

Yksi syy, miksi halusin Lærdaliin, oli vuono ja meren tuoksu. Nyt kävi kuitenkin niin, että oltiin perillä niin myöhään ja väsyneinä ja vettäkin satoi ja oli kiire takaisin, että ei nähty koko vuonoa. Katsoin kartalta ja matka taisi jäädä 300 metriä tyngäksi! Taatusti huippuhetkiä "matkanjohtajan" urallani :D. Ja valokuvaajan urani huippuhetkiä on varmaankin se, että vaikka mulla oli oikein järjestelmäkamera mukana, en ole jostain syystä ottanut yhtään kuvaa niistä oikein vanhoista pikkuruisista taloista ja suloisista pihapiireistä...

No joo, tuonne pitää mennä uudestaan ajan kanssa. Patikoida ylös vuorille ja tutustua alueeseen oikein kunnolla. Lähdetkö taas mukaan, Minna?

Paljon onnea, Ystäväni <3



ps. blogin yläreunaan on ilmestynty teksti (EU:n alueen lukijat) evästeiden käytöstä. Syynä seuraava: 

"Euroopan unioniin kuuluvissa maissa voimassa olevat lait edellyttävät, että EU-maista tuleville lukijoille on tiedotettava blogissa käytettävistä evästeistä. Useimmissa tapauksissa lukijoiden on myös hyväksyttävä evästeiden käyttö. 

Tästä syystä olemme lisänneet blogiisi evästeilmoituksen. Ilmoituksessa kerrotaan blogin lukijoille, miten Google käyttää joitakin Blogger- ja Google-evästeitä, kuten Google Analytics- ja AdSense-evästeitä, blogissasi." 

2 kommenttia:

  1. Joka tapauksessa ihania kuvia, upeita maisemia, mä niin fiilaan noita katsoa ja haaveilla joskus näkeväni ne livenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Kyllä sä joskus vielä nämä näet ihan livenä. Norja on yllättävän lähellä.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!