torstai 15. tammikuuta 2015

Tuntematon herkkä hurmuri





Näin tämän kasvin ensimmäisen kerran Plantasjenissa ennen joulua. Luulin ensin, että se on kuollut, mutta jotenkin se oli samalla niin hurmaava. Olen miettinyt sitä monta kertaa ja katunut, kun en silloin ostanut. Nyt törmäsin siihen uudestaan tuolla omassa lähikukkakaupassa, ja kun sitä ihailin, ystäväni osti sen minulle lahjaksi "kuskaamisesta" (olen ajanut häntä aina välillä fysioterapiaan). Ja tämä on niin hurmaavan herkkä! Olen aina pitänyt pienilehtisistä ja siroista kasveista, mutta tämä on kyllä kaikkein vaatimattomin... Kukkakauppias ei tiennyt (!!!) tämän nimeä, joten kun joku sen varmaan tietää, niin kertokaa :).

Ostin hortensiankin kun monet siitä niin pitävät, mutta ei ole edelleenkään oikein minun kasvini… Liian korea makuuni. Pioni taitaa olla ainoa isokukkainen ja korea kasvi, josta pidän. Nyt tuo hortensia on tuolla vähän verhojen takana, niin ei pistä niin silmään…

Vaatimattomuus kaunistaa kyllä kasveja ja sopivassa määrin myös ihmistä. Tai ehkä pikemminkin herkkyys. Ainakin omissa silmissäni. Mutta nämä ovat tietysti makuasioita :).

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Aurinko armas!


Kuten eilen jo mainitsin, aurinko on palannut laaksoomme. Kävin tänään vierailulla tuolla naapuritilalla, siellä entisessä mökissäni. Laakso tekee tässä kahden kilometrin matkalla sellaisen mutkan, että päivän aurinkoinen aika on siellä paljon pidempi kuin täällä meillä. Välillä on ikävä tuota maisemaa ja tuota pihapiiriä!

Mutta kyllä täälläkin aurinko jo hetken pilkisti ja sai hevoslauman nuorison heittäytymään hangelle aurinkoa ottamaan - se on varma kevään merkki. 

Tänään taas muistin, miksi oikein asun täällä :).

tiistai 13. tammikuuta 2015

Kukkuu :)






Tässä kävi vähän samalla tavalla kuin joulusiivouksen kanssa. Piti vähän ehostaa blogia, mutta päädyin tekemään niin isoja muutoksia, että taidot loppuivat kesken. Mutta periksihän en anna. Sitten tulikin flunssa ja muita kiireellisiä juttuja tielle, joten en ole alkua pidemmällä. Blogi on vain onnellisen sekaisin ja sekainen. Tulin kuitenkin ilmoittautumaan välillä, koska ne muut jutut vievät nyt sen verran aikaa, että tämän siivous vähän siirtyy. Niin kuin sen joulusiivouskin :).

Tänne on kuitenkin tullut reilusti lunta tässä välillä. Ollut kauniita lumisia päiviä ja pikkupakkanen. Hienoja kelejä. Valo lisääntyy jo selvästi. Yhtenä päivänä olin koirien kanssa umpihankikävelyllä tuolla pellolla ja tulin takaisin vasta viideltä. Eikä ollut säkkipimeää, hämärää ainoastaan! Sama aamulla, kun käyn ruokkimassa hevoset: taivaanrannassa alkaa sarastaa jo seitsemän jälkeen. 

Nyt ei muuta, nautitaan talvesta. Yritän saada tätä blogia vielä vähän ehompaan kuntoon. Kunhan ehdin. Yhtäkkiä on olevinaan hirveä kiire ja melkein stressi...


tiistai 6. tammikuuta 2015

Kevään siemenet


Nyt se tuli - ensimmäinen siemenluettelo. Ja ulkona alkoi sataa vettä. Eli kevättä kohti mennään :). On vähän naurattanut, kun lukee muiden blogikirjoituksia. Aika moni on nimittäin laittanut ainakin jo sen sitruunan siemen multaan - niin kova on into päästä taas kylvämään, istuttamaan, hoitamaan ja kitkemään. Itse mietin vähän hämmentyneenä, että kuinkas tässä jo nyt pitäis kylvöhommia alkaa miettiä ja miksi pimeä aika tuntui niin lyhyeltä. Mutta se saattaa johtua siitä, että hain viimeiset kehäkukat ulkoa maljakkoon marraskuun 19. pvä eli puolitoista kuukautta sitten. Miettikää! No, se kovin talvi on todennäköisesti vielä edessä, mutta sormethan saa  multaan vaikka ulkona vielä paukkuisi pakkanen ja pyryttäisi lunta. 

Koska tiedän, että lukijoissani on aika monta puutarhaihmistä, niin vinkkinä tuo Impecta fröhandel. Ruotsalainen firma, jossa on tosi laaja valikoima kaikkea mielenkiintoista. Mm. paljon ekologisia siemeniä, vanhoja lääkekasveja, vanhoja kulttuurikasveja, pohjoismaisia villikukkia ja paljon, paljon muuta mielenkiintoista ja erikoistakin. Ja tilaukset tulee ainakin tänne Norjaan tosi nopeasti, usein parissa päivässä. Joten suosittelen lämpimästi. Firmalla on hyvät nettisivut, jotka löytyvät täältä. Ruotsinkieliset sivut, mutta kasveilla on toki latinankieliset nimet ja kuvat, joten ei kovin kummoista kielitaitoa tarvitse. Ja tämä mainos ei ollut maksettu - ihan vain haluan suositella hyvää ja mielenkiintoista siemenkauppaa.

Koska tuolla vesisateessa ei paljon kuutamosta pääse nauttimaan, voin toteuttaa sen yhden uudenvuodenpäätöksen, eli mennä ajoissa nukkumaan. Mikä on nukkuessa kun vatsa on täynnä lohisoppaa ja sade ropisee kattoon :).

maanantai 5. tammikuuta 2015

Kuutamokävelyllä





En tehnyt uudenvuodenlupauksia, mutta olen tässä elämää pohdiskellessani tehnyt päätöksiä. Olen mm. päättänyt pelätä vähemmän ja seikkailla enemmän. Edes sellasisia pieniä seikkailuja. Asioita, jotka jättävät jäljen muistiin ja parhaimmillaan ikimuistoisen jäljen. 

Aloitin tänään ja lähdin keskiyön kuutamokävelylle tuonne pellolle ja joen rantaan. Vähän teki mieli tuossa pihalla kääntyä takaisin - oli sen verran maagista ja kummitustalomme synkän näköinen kuutamossa. Mutta onneksi voitin arkuuteni ja menin. Pakkaslumi narskui ja tuhannet pienet timantit heijastivat kuunvaloa. Siellä oli niin uskomattoman hienoa! 

Olen tehnyt tänään myös toisen päätöksen, ja päättänyt lopultakin, kolmen vuoden jälkeen, lukea järjestelmäkamerani ohjekirjan. Vähän noloa. Olen räpsinyt automaattiasetuksilla kuvia ymmärtämättä mistään mitään. Suunnitellut valokuvauskurssia. Mutta oli siis ihan fiksua aloittaa tuosta ohjekirjasta… Valokuvaus on nimittäin yksi niistä asioista, josta oikeasti nautin tosi paljon. 

Nämä kuutamokuvat otin kuitenkin ihan vain käsivaralla ja tavallisella pokkarilla. Ei nyt niin laadukkaita, mutta tunnelmallisia. Aika hienoja oikeastaan.

Ja kun olen nyt toteuttanut näitä muutamia päätöksiä, niin siinä samalla olen myös rikkonut yhden päätöksen. Eli sen, että menen ajoissa nukkumaan. Kello on taas puoli kaksi yöllä. Mutta kun keskiyön kuutamokävelyllä ei voi käydä ennen puolta yötä… Eikä tätä juttua olisi niin kiva kirjoittaa valoisan aikaan. Tunnelma kärsisi :).

Mutta huomenna sitten.