keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Hullun hommaa… ja niin kivaa.








Täällä on ollut upean kesäiset kelit, eilen lämpötila kohosi jo kahteenkymmeneen. Välillä oli melkein liian kuuma: vaatetusta piti keventää ja aurinkovoide kaivaa laatikon kätköistä. Västäräkit heiluttelivat pyrstöjään, mehiläiset surisivat ja perhoset lentelivät. Äänimaisemakin alkaa olla kohdillaan, ainoastaan pääskysten kirskunta vielä puuttuu. Koivuihin on yhtäkkiä ilmestynyt pienet lehdet. Alkaa tuntua ihan kesältä!

Kevään edetessä myös oma puutarhahulluuteni alkaa päästä vauhtiin. Olen taas kerran unohtanut sen asian, että tällaisen pienimutoisen kotipuutarhurin ei kannata istuttaa niitä pussin kaikkia siemeniä, koska se tietää ongelmia. Itävyys tuntuu olevan 90 %:n luokkaa tai enemmänkin. Hirveä määrä työtä ja lopputulos hyvin epävarma. Viime kesänä lopputuloksena oli hirveästi samettikukkia ja krasseja (ihania), jokunen salaatinlehti ja kai neljä tomaattia :). No nyt on taas kai 30 tomaatin tainta. lentikaalin taimia varmaan sellaiset 20… ja lisää kasvaa koko ajan. MUTTA kun se on niin kivaa. Lopputulos ei näissä hommissa ole todellakaan se tärkein juttu. Ainakaan minulle.

Apuna oli tällä kertaa kissa numero viisi, Kattnummerfem. Kun se nukkui sikeästi tuolini alla, mietin kuinka kissan elämä voi muuttua vuodessa. Navetan alla lymyilevästä, ihmisiä pakoilevasta lainsuojattomasta kehrääväksi lemmikiksi. Mutta vain, koska se silloin yhtenä iltana uskalsi tulla sieltä kuusen alta ja päätti luottaa. Joskus, tai aika useinkin, elämä on niin pienestä kiinni. Siitä, että unohtaa hetkeksi pelkonsa ja päättää luottaa. Se saattaa muuttaa koko elämän.

4 kommenttia:

  1. Ihana katti! Ja voi joko sinä ulkona voit pitää noita kasvuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainio katti! Vähän likuttavaakin, kun tuntuu, että se oikein yrittää olla hyvä kissa, että saa jäädä. Ja asuu tässä mun pihassa, ei paljon seikkaile tuolla toisella puolella - ainakaan päiväsaikaan. Istuu portailla tai ikkunalaudalla vahtimassa :).

      Päivällä noita taimia voi pitää jo ulkona, mutta yöksi pitää tuoda sisään. Ja tilaahan ei oikein olisi kaikelle… Saattaa se tästä vielä viilentyäkin, jolloin kaikki tomaatin ja lehtikaalin taimet ym. tulevat istutukset asuvat sitten sisällä… Ei tässä kyllä ole kauheasti mitään järkeä :D.

      Poista
  2. Nuo hevosetkin näyttävät hyvin luottavaisilta. Eikös hevosten pitäisi olla säikkyjä saaliseläimiä? Nuo ovat aika rentoja.

    Eikö olekin ihanaa aikaa tämä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luottavaisia ovat - kuorsasivat ääneen auringossa. Pääsen kävelemään ihan viereen, ennen kuin havahtuvat, mutta eivät silloinkaan pomppaa pystyyn. Ja ottaen huomioon vielä sen, että meillä oli viime viikolla ihka elävä susi tuossa postilaatikolla :). Mutta käytännössä tämä lepääminen menee niin, että viiden hevosen laumassa neljä makaa ja yksi seisoo vahtimassa. Ja sitten vaihdetaan vuoroa.

      Tämä on ihan parasta aikaa - koko kesä vielä edessä!

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!