tiistai 24. toukokuuta 2016

Suo kuokka ja jussi





Aikansa kun jahkailee, niin sitten ollaan taas vähän jälkijunassa. Taas kerran suurin osa sadostani ehtii kypsyä ja kukat kukkia, jos sattuu tulemaan pitkä syksy. Mutta ei elämä ole niin vakavaa. Eikä ainakaan nämä kasvimaahommat, kun elanto ei ole näistä kiinni.

Sain lopulta eilen raahattua itseni tuonne laatimaan itselleni sitä kasvimaata, ja vähän tuntui toivottomalta tehdä penkkejä tuolla valtavalla pellolla. Tuli ikävä niitä edellisen paikan kasvulaatikoita, niiden viljeleminen kun tuntui aika paljon hallitummalta. Enkä saanut edes sitä kaavailemaani tonttia tuolta seinän vierestä, vaan ihan tuonne sivuun se piti rykäistä, keskelle ei mitään. Laitoin kepit kulmiin kuitenkin, ja jos siihen vielä jonkun narun virittäisi vähän niin kuin aidaksi. Ettei isäntä joku kaunis päivä huristele traktorilla viljelysteni yli. 

Pieniä ovat porkkanan siemenet aina, mutta tuolla pelolla porkkanan siemen tuntuu vielä aika paljon pienemmältä ja tarvitaan paljon uskoa, toivoa ja rakkautta, että tuolla jaksaa kyykkiä :D.

Kaikille kaltaisilleni huolettomille ja laiskoille puutarhureille taas kerran tämä Aale Tynnin lohdullinen runo:

 Puutarhurin laulu

Minä kylvän vihreän nurmikon, joka kasvaa apilaa;

ja vehmaalta tuoksuu tarhassa, kun tuuli puhaltaa.

Älä huolehdi turhaan tarhuri, saat siemenet itämään.

Voikukkia kasvaa varmasti ja vaikka et kylväkään.



Minä ruusun istutan tarhaani, jalon, vahvarunkoisen.

Ja kun ruusu nuppunsa aukaisee, koko päivän iloitsen.

Älä huolehdi turhaan tarhuri, saat ruususi kasvamaan.

Ja sen piikit tunnet varmasti, jos kukka ei puhkeakaan.



Ja lintulautoja joukoittain panen puihin korkeisiin, 

kun linnut aamulla laulavat, minä herään säveliin.

Älä huolehdi turhaan tarhuri, jos lähtevät laulajat.

Niin harakat saapuvat varmasti ja ne puissasi nauravat.




7 kommenttia:

  1. No kyllä se on niin totta tuo, että voikukka on varma kukka ja oma kauneutensa on siinäkin.
    Huh, on se hurjaa tuo, että avomaalle kylvää ison pellon laitaan pikkuisia porkkanansiemeniä. Mulla ei ollut laisinkaan noin isoa peltoa, mutta niin vain minäkin rakensin kohopenkkejä ja siirsin kasvimaan kokonaan niihin. Ei siitä tullut mitään, etenkään kun kasvimaan kaikilla neljällä sivulla oli avo-oja, jonka pielet täynnä ohdaketta ja nokkosta, sieltä ne puskivat voimalla kohti viljelyksiäni joka kesä.
    Hyvää kasvua sun rehuille, sopivan sateista ja lämmintä kesää ja lauhaa syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä mittasuhteet ovat täällä ihan älyttömät tällaiselle harrastelijalle ja näpertelijälle - tämä kun on yksi Norjan suurimpia metsätiloja. Jos jotain unohtaa kotiin, niin pitää kävellä puoli kilometriä. Pitäis varmaan hankkia kasvimaamopo :D.

      Tuntui tosi toivottomalta aluksi, mutta kyllä sinne penkit sitten syntyi. Rikkaruohoja vastaan saa taistella, mutta jos ottaisi ruohokatteen avuksi. Saa nähdä. Salaatit ja retiisit ainakin ehtii, jos suostuvat kasvamaan (viime vuonna eivät edes niissä laatikoissa). Mutta jos näistä lähtökohdista syntyy hieno kasvimaa, niin laitanpahan erityisen ison sulan hattuuni.

      No mutta ei tämä ole onneksi niin vakavaa :D.

      Poista
  2. Nyt sitten peukut pystyyn, että kesän säät suosivat kasvimaatasi ja traktorit pysyvät kaukana. :)
    Minä istutin tänään perunaa! Kokeilen ensimmäistä kertaa perunan viljelyä ämpäreissä, kun se pelto puuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ämpärissä saattaa onnistua paremmin. Mullahan oli viime vuonna pieni perunamaa, mutta sitten tuli sellainen vähän reilumpi parin päivän sadekuuro joka huuhtoi koko perunamaan mennessään ja yhtäkkiä perunat oli taivasalla - ämpärissä sitä ei olisi tapahtunut (laita muuten reikä sinne ämpärin pohjaan jos sattuu tulemaan sateinen kesä :D)

      Mutta toivotaan, että säät suosivat. Viime kesä oli täällä ihan toivoton ja kaikki kasvimaahommat meni vituralleen, mutta jos tänä vuonna onnistuisi vähän paremmin. Toivotaan parasta!

      Poista
  3. Eilen käytiin Oulussa. Istuskelin kauan kirjastossa ja katselin puutarhakirjoja. Yhdessä kerrottiin, kuinka puutarhan voi perustaa kasseihin, ämpäreihin, saaveihin ja vanhoihin peltisiin pesusoikkoihin ym ym...Tänään menen tuonne vanhaan navettaan komuamaan, saaveja löytyy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein fiksua tehdä se niin :). Ehkä minäkin olisin pitäytynyt saaveissa ja ämpäreissä, mutta kun tuli vähän painetta ulkoapäin.

      Vuokraisäntäni on innokas puutarhuri ja kaipasi selvästi "sieluntoveria" tähän hommaan - muut ei taida olla niin innostuneita. Eikä vaan toveria, vaan myös apulaista lomien ajaksi :). No katsotaan, yrittänyttä ei laiteta. Kyllähän sitä ehtii vielä ihan hyvin viljellä monenlaista.

      Poista
  4. Mulla on ollut monena vuonna hernepenkki parvekelaatikoissa :D. Tänä vuonna ei sitäkään.

    VastaaPoista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!