"Kun nyt sitten asut täällä"

Täällä kylässä on yksi näkymä yli muiden - siis omasta mielestäni. Tietyssä kohtaa tuota meidän autotietä näkyy yhtä aikaa nämä kaksi omaakin kapuamiskohdetta, eli Stamskollen ja vähän kauempana Puttekollen. Olen sanonut ystävälleni jo pitkään, että haluan joskus asua niin, että näen ikkunastani juuri tuon maiseman: molemmat vuoret samalla kertaa ja niiden editse virtaavan Begnan. Nyt ollaan jo lähellä. Ikkunasta en tuota ihan näe, mutta ei tarvitse kuin kipaista tuohon pelolle, niin johan näkyy. Ymmärrän hyvin, miksi nämä kylän suurimmat tilat on rakennettu juuri tähän. Kännykällä räpsityt kuvat eivät toki tee oikeutta näille maisemille, mutta kuvia klikkaamalla ne saa vähän isommiksi. Joudutte nyt varmaan jakamaan tätä maisemaa kanssani aika paljonkin; se kun näyttää ihan erilaiselta eri vuodenaikoina, eri vuorokaudenaikoina ja eri sääolosuhteissa...

En tiedä onko mitään parempaa tapaa herätä keväiseen sunnuntaiaamuun, kuin peipon laulu. Täällä ilma soi peippojen viserrystä nyt siihen malliin, että en ole halunnut avata edes radiota. Eilen näin ja kuulin ensimmäiset kurjet ja seuraavaksi odotankin sitten jo pääskysiä. Ikkunoita pestessäni huomasin, että tuossa meidän räystään alla asuu pääsky-yhdyskunta. Se tietää mielenkiintoisia aikoja näille perheen kissaeläimille, ja itselle hirveää stressiä, kun pitää vahtia pesästä putoilevia poikasia... Ne pesät kun on tuossa ihan käden ulottuvilla.

Eilen sain kuulla senkin, että "kun nyt sitten asut täällä", niin ajateltiin ostaa tytölle hevonen. Tai oikeastaan kaksi. "Että voit sitten auttaa". Eli tänne tulee kaksi dølehevosta :). Surullista kyllä, kyseessä ei ole entiset ystäväni (ainakaan toistaiseksi), mutta ei sitäkään tiedä. Minulla on tunne, että sitäkään tarinaa ei ole kirjoitettu vielä loppuun. Mutta joka tapauksessa elämässäni tulee olemaan taas hevosia. Nopeammin kuin arvasinkaan. Perhe on nimittäin tänään hevosenostomatkalla.