Oma aarteemme, Buvatnet, kirkasvetinen järvi metsän keskellä ja vuorten sylissä. Viitisen kilometriä metsäautotietä ylämäkeen. Siellä käydään aamu-, päivä- ja iltauinnilla. Joskus unillakin :). Usein eväät mukana. Itse uskaltaudun harvakseltaan veteen asti, mutta sielu lepää, vaikka ei veteen menisikään. Lähes täydellinen hiljaisuus. Sen rannalta poimitaan myös marjat - mustikat ja puolukat. Maisemat kuin lapsuudenmaisemiani Etelä-Savosta, mutta jos nostaa katseensa, saattaa nähdä Vassfaretin lumihuiput.
Kaukana vaino, riita, kaukana kavala maailma.
Sininen syvyys,kallion kainaloissa.
VastaaPoistaJuuri noin - kauniisti sanottu :).
Poista