keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Hevoseton mies on huoleton mies





No niin. Hups vaan ja täällä on kaksi hevosta. Jo 17-vuotias, mutta aika säpäkkä tamma Stjerne (Tähti), ja toisena vanha tuttuni Blesen - kuinka ollakaan. Vähän aavistelinkin. Hevoset tuli tänne pikavauhtia sunnuntaina, ja vasta sitten lähdettiin ostamaan välineitä ja korjaamaan aitaa :). 

Hevosmiestaitoja perheessä ei (toistaiseksi) juurikaan ole, mutta paljon intoa oppia ja koko perhe on mukana tallihommissa. Ja sitten tietysti minä :). Olenkin oikein luottavaisin mielin, ja uskon, että hevosilla on täällä on hyvä olla, kunhan alkuun päästään.

Alkuhössötyksen jälkeen olen ottanut vähän etäisyyttä ja ajatellut antaa perheelle rauhaa opetella ja tutustua hevosiin. No, tänään soi sitten ovikello ensimmäistä kertaa: "Voisitko...".

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin ehdin jo hetken huokaista helpotuksesta, kun yhtäkkiä ei ollutkaan vastuuta hevosista. Mietin jo vähän, että ehkä tällainen hevoseton elämä voisi olla vaihteeksi aika leppoisaa. Mutta aina meiltä ei kysytä. 

Elämä ei tuo mukanaan aina sitä mitä haluamme, vaan usein sellaista, mitä tarvitsemme. Syystä tai toisesta. Ja hevosilla näyttäisi olevan minulle vielä jotain tärkeää opetettavaa. Ja kissoilla :).

7 kommenttia:

  1. Kauniin näköistä! Löysin tänne jossain vaiheessa Mariannan blogin kautta, ei vain ole tainnut tulla kommentoitua, vaikka jokaisen postauksen käyn lukemassa - kirjoitat niin kivasti, ihan kuin lukisi hyvää kirjaa, joka sitten taas jatkuu... :)
    Mukavaa kevättä ja hyviä hetkiä noiden uusien nelijalkaisten ystävien kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kommentoit! Kiitos, välillä mustakin tuntuu, että eläisin jossain kirjassa - pitäisi varmaan kirjoittaa sellainen. Aika monta hurjaakin käännettä kun on jäänyt tänne blogiin kirjaamatta :).
      Täällä on kaunista jo nyt, mutta odotan kovasti, että alkaisi vähän vihertää. Mukavaa kevättä sinullekin!

      Poista
  2. No sitä helpotuksen huokausta ei kauaa kestänyt :-D Mutta eläimistä on toisaalta niin hurjasti iloa, jos on huoltakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan niistä ihan hirveästi iloa - vaikea kuvitella elämää ilman eläimiä.

      Poista
  3. mahtavaa,Tähtöselle ja Läiskälle terkkuja,muista nyt nauttia ku sielä on innokkaita omistajia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nautin kyllä - muutos entiseen on melkoinen! Innokkain tallityttö on perheen nelivuotias. Se on koko ajan raahaamassa puruja, kantamassa heinää, lapioimassa lantaa tai harjaamassa tallin lattiaa. Kysyin siltä eilen, että onko hevosten kanssa paljon hommaa. On, ja raskasta! Sanoi tuo nelivuotias kukallisissa sukkahousuissaan. Tuleva hevostyttö, ei epäilystäkään! :D. Kerron hevoskaksikolle terveisiä!

      Poista
  4. lovely, interesting and suggestive

    VastaaPoista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!