lauantai 12. syyskuuta 2015

Yhdeksän elämää




Olen kaksi päivää imuroinut hiirenkakkaa ja hämähäkin seittejä, pedannut sänkyjä ja pessyt hirsiseiniä mäntysuovalla. Täällä on valmisteltu tänään navetan ylisillä järjestettävää konserttia ja counrty&western-juhlaa. Puitteet kun on kunnossa ihan luonnostaan. Tulee bändi ja kaikki. Vuoden tapaus paikkakunnalla, kymmenen metriä uko-ovestani.

Ja juuri tänään, tai oikeastaan jo eilen, elimistöni teki stopin ja makaan täällä nyt älyttömässä flunssassa ja sängyn pohjalla. Oma diagnoosini on, että kroppa puskee ulos kaikkea hengittämääni hiirenkakkapölyä. Voi se tietenkin olle viruskin.

Sen sijaan että söisin juuri nyt muiden työntekijöiden ja bändin poikien kanssa hampurilaisia ennen juhlien alkua, syön kotona kaurapuuroa ja katselen verhon raoista bändin poikia, ja illan varmaan kuuntelen konserttia omalta sohvalta. Tänään olisi mukavampi asua jossain kauempana - tämä juhlien läheisyys kun tarjoaa oivan kasvualaustan oikein todelliselle itsesäälille. Ottaa päästä ihan älyttömästi, mutta toisaalta harmittaisi vielä enemmän, jos en tuntisi itseäni niin kipeäksi. 

Tällaista tämä elämä on. Ei aina mene ihan niin kuin toivoisi.

Mutta saanko esitellä, tänä iltana, tuolla ladossamme "Ni Liv" Telemarkista!


8 kommenttia:

  1. No voi hitsi. Pikaista paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä se taas tästä. Nyt on sen verran heikko olo, että ei edes harmita - voisin toki hilpasta tuonne yleisön joukkoon jos vain jaksais. Musiikki kuulostaa kyllä viuluineen tosi kivalta, siellä olis voinut vaikka tanssia, mutta nyt meni jostain syystä näin :).

      Poista
  2. Voi ei! Paranemista - nopeaa sellaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, eiköhän tämä tästä. Toivottavasti lähtee yhtä nopeasti kun tuli - en ehtinyt edes sitä valkosipuliani syödä :).

      Poista
  3. Voi EI, harmi, pikaista paranemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämä oli nyt vain pikku harmi kuitenkin :). Mutta koska täällä ei oikeiast tapahdu koskaan mitään ja joulukonsertti taitaa olla vuoden suurin seurapiiritapahtuma, niin siihen suhteutettuna harmitti. Ja kun tiedän, että olisin päässyt tanssimaankin… Nyt tauti alkaa jo taittua ja huomenna ollaan jo varmaan elävien kirjoissa :).

      Poista
  4. Paranemisia! Minä olen täällä maannut tämän päivää ilmeisesti samassa viruksessa. Moneen vuoteen ollut mitään tautia ja nyt se iski...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä on kuulemma liikkeellä. Veti aika huonoon kuntoon pariksi päiväksi, mutta nyt tuntuisi menevän ohi - ellei tule takapakkia. Paranemisia sinnekin!

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!