Täällä on kuulkaa syksy. Yhtäkkiä kaikki paikat on täynnä keltaisia lehtiä.
Pellolla piipahti vime viikonloppuna pieni partioleiri, jossa nuorin partiolainen oli 55-vuotias, ja aika moni nojautui jo keppiin. Kerran partiolainen on aina partiolainen. Ja aina valmiina.
Ivarin elämä on ollut jännää. Se livahti yksi päivä huomaamattani eteiseen ja avasi itse ulko-oven. En huomannut mitään, ennen kuin ulkovintiltä kuului hirveää ryminää. Kun menin ulos, Ivar tuli jo eteisessä vastaan ja kovaa vauhtia sisälle. Se oli käynyt vähän seikkailemassa ja saanut vintiltä äkkilähdön - se kun on Kissa numero viiden valtakuntaa. Sen jälkeen Ivar onkin päättänyt jättäytyä sisäkissaksi… Luulen, että se ei edelleenkään tiedä, kuka tai mikä sen kimppuun siellä oikein hyökkäsi :D.
Ja juuri kun se oli toipumassa traumastaan, ikkunan taakse ilmestyi tänään hirvikoira istumaan. Yhdellä työmiehellä oli mukanaan koira, joka jostain syystä halusi parkkeerata tuohon terassilleni. Toi kivenkin lahjaksi. Jouduin sitä välillä vähän komentamaan, kun se kiusasi talon kissoja, niin ehkä sen sen takia tuohon jäikin. Oli sopivasti rakkautta ja rajoja koiran mieleen. Siinä se istui koko päivän tuolilla vartioimassa ikään kuin olisi asunut tässä aina.
Ivar ei ihan tiennyt, mitä moisesta olisi ajatellut, mutta ulosmeno taisi siirtyä taas muutaman päivän. Meidän ärisevä, machoileva ja kooltaan mahtava Ivar on nimittäin pohjimmiltaan varsinainen mammanpoika.
Osan järkytyksestä sai myös Kissa numero viisi. Tuo koira kun kävi aikansa kuluksi myös vintillä tutkimassa ja kun kissa ja koira laitetaan samalle vintille, niin siitä syntyi melkoinen meteli siitäkin. Kissa numero viisi (on pakko keksiä sille kunnon nimi, ehdotuksia?) tuntuikin tänään vähän kyselevän, että mitäs tämä tämmöinen on? Vuokrayksiössä kun on ollut yhtäkkiä kaikenlaista epämääräistä kulkijaa...
Ylihuomenna lähden lopultakin kesälomalleni Suomeen - se on siirtynyt monta kertaa tässä kesän kuluessa. Ja kun tulen sieltä takaisin, niin täällä onkin kunnon juhlat. Bändi ja tanssia. Kolmea sataa vierasta odotetaan. Saa nähdä kuinka monta tulee.
Mukavaa syyskuuta! Toivotaan intiaanikesää - ei tämä nyt tässä vielä voinut olla...
Kissan nimi on loistava! Ivarille terkut ja Inekselle kans,että pysyttelevät vain sisäruokinnassa <3
VastaaPoistaKissan nimi on hyvä paitsi silloin kun sitä kutsuu :D. Tosin sitä ei tarvitse hirveästi huudella - se kun juoksee aina perässä ihan huutelemattakin :).
Poista..ja terkut meni Ineksele ja Ivarille :). Lähettävät takaisin.
PoistaTupsahdin sinun blogiin ihan yllättäen jonkun linkkisen kautta, ja voi vitsi tulinpa hyvälle tuulelle! Mielettömän hienoja kuvia, Norja on uskomaton maa. Jään kyllä ehottomasti seurailemaan sinnuu. :-)
VastaaPoistaOnpa kiva että tupsahdit :). Olet lämpimästi tervetullut! Jospa tästä taas postausvauhtikin vähän lisääntyisi syksyn tullen… Ja yleensä vastailen kommentteihin vähän nopeammin - nyt tuo loma vähän "sotki" näitä juttuja...
PoistaOikein hyvää lomaa! Minunkin Suomen reissuni on siirtynyt ja siirtynyt, enkä taida syyslomallakaan sinne päästä.
VastaaPoistaVoi Ivarin päiviä - reppana :)
Aivan mahtavat kuvat olet taas ottanut ja syystunnelma niissä on jo paikallaan.
Meilla mittari kiipeilee 20 asteen tienoille, joten syksy antaa odottaa itseään vielä.
Nauti Suomesta <3
Kiva oli taas käydä Helsingissä, mutta kiva oli palata kotiinkin. Kyllä se koti vaan on täällä, vaikka perhettä onkin kova ikävä.
PoistaIvarilla on ollut jännää :). Se on lomani aikana saanut rohkeutensa takaisin ja käynyt hoitajan kanssa ulkoilemassa ihan reippaasti :). Vähän naurattaa tuo mammanpoika, se kun on melkein pystykorvan kokoinen :D.
Palasin sateisesta Helsingistä lämpimään Valdrekseen, mutta kyllä täällä jo ihan sellainen syysfiilis on ja yöt kylmiä.
Voih :D <3 On siinä varmasti ollut rytinää kerrakseen. Kissat kun osaavat järjestää draamaa ihan tuttujenkin kesken, meidän kolmikko ainakin. Siellä taisi kaksi kissaa vähän traumatisoitua, mutta koira ei..
VastaaPoistaHyvää ja iloista lomaa :)
Joo, olisin halunnut olla katsomassa, mitä siellä vintillä oikein tapahtui. Luulen tosiaan, että Ivar ei tiennyt, mikä sen kimppuun hyökkäsi - se kun periaatteessa ihan tuttu tuon vintillä asustelevan kissan kanssa.
PoistaKoira piti vain hauskaa, se oli sen verran lutuinen tapaus, että tuskin se noille kissoille mitään olisi tehnyt - kunhan kiusasi. Vähän vaarallista leikkiä tosin - siinä saattaa koira päästä silmästään jos liian lähelle menee…
Kiitos, loma oli mukava :).
Onks sinulla uusi kisu...tuo Vitonen meinaan?
VastaaPoistaLuin myös uusimman postauksesi lauantailta...voi itku, kun sitä pitää sairastua just silloin kun olisi harvinaisempaa hauskaa.
t. toinen potilas, jolta peruuntui eilen piipahdusmatka Helsinkiin..., mutta sainpahan kissoilta mitä parhainta vierihoitoa
Vitonen on entinen kulkukissa, joka päätti alkaa kissakseni ihan pyytämättä ja muuttaa vintilleni. Mainio tapaus. Se alkaisi varmaan sisäkissaksikin, mutta kun tämä meidän Ivar ei sitä sulata. Se saa ruoan ja osallistuu kaikkiin ulkohommiin kanssani. Vartio tauotta portaillani :).
PoistaNo nämä flunssat ovat tällaisia pikku harmeja, mutta olisi se voinut vaikka odottaa pari päivää… Harmitti kun ahersin aika tavalla noiden juhlien eteen, enkä sitten päässyt sinne mukaan Ja bändi kuulosti tosi hyvältä.
Vierihoitoa oli täälläkin, kylki kyljessä podettiin :). Paranemisia sinnekin!