maanantai 14. syyskuuta 2015

Syksyn raukeutta







Ei ole vuodet veljiä keskenään. Jos viime vuonna kesä tuntui kestävän lähes puoli vuotta, tänä vuonna se on kestänyt ehkä puolitoista kuukautta. Ja senkin vähän nihkeästi. Ehkä siitä syystä syksy ei tunnu nyt yhtä mukavalta kuin se yleensä tuntuu. Mutta omaa haikeaa kauneutta siinä on - oli ihan pakko käydä vielä iltahämärissä kameran kanssa ulkoilemassa.

Juhlat ladossa oli ja meni, yleisöryntäystä ei tullut, mutta hauskaa oli ollut. Bandi oli hyvä ja pystyin vahvistamaan sen ihan tästä omalta sohvaltani - jalka löi tahtia, vaikka muuten en paljon jaksanut päätäni nostaa.

Eilen neljä hevosta karkasi naapuriin. Kunhan pitivät vähän hauskaa. Elvira reppana ei ehtinyt muiden mukaan, mutta kävi viisaana tyttönä ilmoittamassa asian tuossa ikkunan takana. Haettiin neljä karkulaista takaisin kotiin ja ne tulivat kiltisti ja hyvässä järjestyksessä. Oman kunto meinasi tosin loppua hakumatkalla. Flunssa pitää edelleen otteessaan.

Ja meidän Ivar sai taas hiiren. Paitsi että se oli jo valmiiksi kuollut ja tarkasti ottaen päästäinen. Ivar käveli valjaissaan ylpeänä hiiri suussaan ja oli tuomassa sen mukanaan kotiin.  Jätettiin se sitten suosiolla ulos, mutta Ivar otti ylenpalttiset kehut vastaan. On hyvä alkaa vähän harjoitella mahdollista syksyn hiiri-invaasiota varten…

Siinä ne tärkeimmät :).

Ai niin, ja Norjassa on tänään kunnallisvaalit, joita tässä jännitetään. Minullakin olisi ollut äänioikeus, mutta flunssan takia jäi nyt äänestämättä.

8 kommenttia:

  1. Täällä vietetään upeaa syksyä - ja kesän jälkeen se tuntuu kyllä hienolta. Upealta näyttää sielläkin!
    Kylläpäs se flunssasi osaa olla sitkeää sorttia - mutta niin ne nykyflunssat tuppaavat olemaan. Tsemppiä ja malttia, ettei tule jälkitauteja.
    Upeaa syksyn jatkoa sinne - myös suurille hiirimetsästäjille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut, että monin paikoin nautitaan tosi kauniista syyskelistä, mutta täällä varoitellaan tulvista - vettä tulee ihan tolkuttomasti ja jatkuu vielä pari päivää.

      No flunssa kestää aikansa - olen vielä ihan tukossa, mutta tunnen muuten itseni paljon terveemmäksi.

      Upeaa syksyä myös sinne, ja toivotaan, että suuret hiirenmetsästäjät hoitavat hommansa ja voin pitää tuon hiirenloukun edelleen pakkauksessaan...

      Poista
  2. Haikeat on tunnelmat, onneksi on ollut hienot kelit, liian kuivaa vain! Siihenkin tuli tänään helpotus, sade pieksee ikkunaruutuja.
    Pikaista paranemista! On ärsyttävää, miten flunssa vie joskus kunnon kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaisen kesän jälkeen syksy kyllä tuntuu vähän haikealta. Täällä ei kuivuus kyllä vaivaa - päinvastoin - vettä tulee niin, että tulvat uhkaa.

      Flunssasta toipuminen vie kyllä aikaa - nopeasti sitä menee huonoon kuntoon.

      Poista
  3. Viime päivät Hailuodossa ovat olleet kesän parhaita. Niin lämmintä ja lauhaa; hämyiset lempeät illat. Nyt tosin sormenpäitä pistelee; tyrniä poimitaan pitkän kaavan mukaan. Paranemista! Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin olen ymmärtänyt, että paitsi Pohjois-Norjassa, niin myös Suomessa sää on hellinyt, samalla kun täällä annetaan tulvavaroituksia :). Eteläisen Norjan päälle kun on jämähtänyt suuri pilvi täynnä vettä. Ei sen puoleen, näin sadepäivinä on hyvä sairastaa.

      Mutta nauttikkaa kauniista päivistä edes siellä - jokainen lämmin ja aurinkoinen päivä on tänä vuonna kullan arvoinen!

      Itsekin olen päässyt kokeilemaan perinteistä tyrninpoimintaa ja tiedän, että kyseessä on varsinainen extreme-laji marjanpoiminnan saralla :D.

      Ja kiitos, flunssa hellittää otettaan - hitaasti mutta varmasti.

      Poista
  4. Syksyn haikea kauneus - hienosti se kuvistasi välittyy.

    Vai käräytti Elvira muun jengin, aika somaa :)
    Jännityksellä muuten odotamme täälläkin, millaiseksi hiirivuosi tällä kertaa osoittautuu. Viime talvi oli leuto ja hiiriä oli paljon. Onneksi on näitä kissoja - auttaa se vähän sentään.

    Koetahan nyt parantua siellä, eli ota iisisti ja juo lämmintä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo hevoset jaksaa aina hämmästyttää viisaudellaan :). Kyllä se kävi kertomassa, kaverit kun oli karanneet ihan toisesta päästä aitausta. Onneksi ne eivät läde pidemmille reissuille vaan ihan tuohon parin sadan metrin päähän. Usein tulevat tähän omaan pihaan juoksentelemaan, mutta nyt olivat vähän väärällä puolella aitaa.

      Toivottavasti säästytään tosiaan hiiriltä - pelottaa aina, mitä ne touhuavat tuolla seinien välissä - siellä kun saattaa mennä sähköjohtojakin parempiin suihin…

      Tauti helliittä jo vaikka nenäliinapaketin kanssa täällä vielä istunkin. Enää ei tarvitse kuitenkaan talouspaperirullaa :).

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!