Välitilinpäätös

"Enhver hagehistorie

er også en historie

om alt som ikke lykkes"

Eli kutakuinkin: jokaisen puutarhan tarina on tarina myös siitä, mikä ei onnistunut. Teksi lainattu uusimmasta Vakre Hjem -lehdestä ja puhutteli kovasti :).

On aivan liian aikaista tehdä mitään puutarhan tilinpäätöksiä näin ennen juhannusta, mutta välitilinpäätöksen voi tehdä. Epäonnistumiset on epäonnistumisia vain, jos niistä ei ota opiksi. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kesä, kun väkerrän kasvimaan kanssa, mutta joissain asioissa olen kovapäinen. Ajattelen, että ehkä tänä vuonna onnistuu se, mikä on aina aikaisemmin epäonnistunut. Ei se niin mene :).

Mutta tässä vähän listaa. Opiksi itselleni (yritän muistaa lukea ensi vuonna) ja ehkä joillekin muillekin harrastelijapuutarhureille. 

1. Kasvimaan perustaminen saati hoito vaatii aikaa ja työtä. Paljon aikaa ja paljon työtä. Siitä pitää oikeasti tykätä ja kasvimaan hoito pitää priorisoida heti sinne eläinten hoidon perään. Itse ehtii syödä ja levätä myöhemminkin. Se, että laittaa vaikkapa herneet ja pavut ohjeiden mukaan likoamaan ennen kylvöä, mutta ei sitten ehdikään kylvää niitä seuraavana iltana, vaan vasta kahden päivän kuluttua, saattaa olla, ja todennäköisesti on, niille kohtalokasta. Sama juttu pienten taimien kanssa. Jos unohtaa ne aurinkoon tai unohtaa kastella ne, se on niille todennäköisesti kohtalokasta. Isompana ne antaa moisen anteeksi, mutta ei vielä pieninä ja hauraina. 

2. Kun perustaa uutta kasvimaata, kannattaa panostaa kunnon multaan. Tai ainakin laittaa päällimmäiseksi kunnon kerros rikkaruohotonta ostomultaa, niin, että istutetut siemenet saavat varaslähdön ennen rikkaruohojen itämistä. Vaikka olisi kuinka ahkera kitkijä, pienten alkujen erottaminen rikkaruohojen seasta on mahdotonta. Ja jos rikkaruohoja ei kitke, pienet alut todennäköisesti tukehtuvat niiden sekaan. Rikkaruohot kun ovat rikkaruohoja hyvästä syystä: niiden kasvuvoima on ihan eri luokkaa verrattuna jalostettuihin kasveihin. Ja pellon nurkasta otetussa mullassa on ihan mielettömät varastot rikkakasvien siemeniä, vaikka se muuten olisi kuinka hyvää maata kastematoineen ja nokkoskasvustoineen. 

3. Jos ei viitsi/ halua/ ehdi tai ei ole tilaa esikasvattaa taimia, on ihan turha odottaa satoa vielä kesäkuussa. Toisaalta, kesäkuussakin ehtii. Esim. salaatteja, retiisiä ja herneitä ehtii kylvää oikein hyvin ainakin juhannukseen saakka. Myöhemminkin. Itse ajattelin kylvää huomenna. Satokin tulee vain vähän myöhemmin. Jos ehtii ennen ensilunta. Ja jos ei ehdi, niin sitten voi ostaa kaupasta.

4. Ja toisaalta ei kannata kiirehtiä. Vaikkapa pensaspapua ei kannata kylvää liian aikaisin. Se nyt ei vaan onnistu, vaikka kuinka tekisi papuja mieli. Ne vaativat tietyn vuorokauden keskilämpötilan, ja jos on kylmiä öitä, niin pavut eivät idä. Tai ovat kitukasvuisia. Tosin niistä kitukasvuisistakin saattaa vielä kasvaa kelpoyksilöitä jos jaksaa uskoa, toivoa ja rakastaa. 

5. Pienillä jutuilla on etenkin alkuvaiheessa merkitystä. Siemet kannattaa kylvää kutakuinkin samalle syvyydelle. Tässä hommassa ei kannata ajatella että sentti sinne tai tänne. Tuloksena on hyvin eri aikaan itäviä siemeniä tai toisaalta epätasaisia rivejä, ne sentin syvempään istutetut siemenet kun ei ehkä koskaan jaksa nousta maan pinnalle asti.

5. Istutetut siemenet kannattaa ihan oikeasti merkitä jonkin sortin kylteillä. Ne sievät kyltit eivät ole vain koristeita. Ei niitä muuten muista, vaikka kylvöhetkellä oli ihan varma, että muistaa. No, herneen kyllä erottaa porkkanasta, mutta kahta eri hernelaatua ei erota toisistaan ja pienet samettikukan taimet voi kitkeä pois, koska unohti, että on kylvänyt niitä rivien väliin. 

6. Maltti on valttia. Juuri kun olit luopunut toivosta, eräänä aamuna penkistä on noussut rivi pieniä herneen taimia. Itäminen vie aikaa. Jos pussin kyljessä on lukenut, että itämisaika on kaksi viikkoa, niin kolmen päivän kuluttua ei vielä kannata alkaa kurkkia mullan alle. Tai itkeä epätoivosta. 

7. Ja vaikka olisit tehnyt kaiken ihan oikein ja ohjekirjojen mukaan ja jopa suojannut satosi kuitukankaalla, sinne kankaan alle saattaa livahtaa jokin öttiäinen ja syödä ne ainoat maan pintaan asti selvinneet pavun taimet. Tai sitten saattaa sataa lunta ja kaikki paleltuvat yhdessä yössä. Sekin on mahdollista. 

8. Aikainen lintu madon nappaa. Päivällä on liian kuumaa sekä puutarhurille että kasveille. Ainakaan kastella ei voi kovin helteisessä säässä. Tai ainakin se on ihan turhaa (jopa vahingollista). Illalla taas on niin hirveästi hyttysiä, polttiaisia ja muita kiusankappaleita, että puutarhatyöt tuntuvat kidutukselta, joten viileät aamut ovat erinomaisia puutarhatöitä ajatellen. Pitää vain mennä aikaisin nukkumaan ja nousta ajoissa ylös. Unohda kauniit kesäyöt ja valvominen. Putarhuri menee aikaisin nukkumaan ja herää aikaisin. 

9. Taitava ja ennen kaikkea ahkera puutarhuri saa kasvimaan aikaiseksi yhdessä kesässä, mutta puutarhan rakentaminen kestää monta vuotta. Vaikka olisi kuinka ahkera.

10. Kesäkuun puolivälissä ei todellakaan kannata tehdä tilinpäätöstä. Kersäkuun puoliväli on tällaisen vähän huolimattoman puutarhurin turhautumisen aikaa. Tekisi mieli heittää hanskat tiskiin ja välillä tietokone seinään, kun joku facbookin harrastelijapuutarhuri esittelee elämänsä ensimmäisen kasvimaan metrin korkuisia lehtikaaleja ja punertavia tomaatteja jo ennen juhannusta. Kesäkuun puoliväli on  korjausliikkeen aikaa: vielä ehtii vaikka kylvää uudestaan ja kokeilla, josko ne vaikka ehtisivät. Omat vihannekset maistuvat ihan yhtä hyviltä sitten syyskuussa kuin heinäkuun alussa. Sitten vasta on tilinpäätöksen aika :). 

"Kaikki paitsi puutarhanhoito on turhaa - eikä sekään ole niin kovin tärkeää" :)

Toivon teille sydämestäni vähän kesäisempiä kelejä sinne Suomeen !