keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Kuinka selviytyä energiavarkaasta?




Oletko joskus viettänyt aikaa tuttavasi kanssa, ja ihmettelet miksi olet taas niin uupunut, vaikka periaatteessa oli ihan mukavaa? Tai kun olet puhunut tietyn ystävän kanssa, tunnet olosi aina tyhjäksi jälkeen päin? 

Olet saattanut kohdata energiavarkaan: ihmisen, joka imee energiasi tyhjiin pelkällä läsnäolollaan.  Käyttäytyminen ei ole välttämättä erityisen haastavaa, tietoista tai tahallista, eikä ihminen useinkaan itse tiedosta olevansa energiavaras. Kyseessä voi olla asiakas, työkaveri, läheinen tai vaikka ystävä. Joskus kyse voi olla tuon henkilön ohimenevästä elämäntilanteesta tai kriisistä, mutta joskus ongelmat voivat olla syvemmällä.

Jos olet empaattinen henkilö, joka mielellään auttaa muita ja jolla on vaikeuksia asettaa selviä rajoja, olet erityisen altis uuvuttamaan itsesi. Voit lukea aiheesta hyvän jutun vaikka täältä.


Teen itse töitä tosi pahasti rikkoutuneiden nuorten aikuisten kanssa. Moni on joutunut käymään läpi asioita, joita on mahdoton edes kuvitella, ja silti he yrittävät selvitä ja jaksavat yrittää elämässään eteenpäin. Kivoja nuoria ihmisiä.

Mutta joskus käy niin, että vaikka mitään erityistä ei tapahtuisikaan, työ imee niin paljon energiaa, että työpäivän päättyessä sitä tuntee itsensä totaalisen tyhjiin puristetuksi. Siis enemmän kuin väsyneeksi, täysin tyhjäksi. Eilen olin niin loppu, että olisin voinut vain itkeä silkasta väsymyksestä - jos olisin jaksanut. Onneksi kaikki työpäivät eivät ole samanlaisia.

Haluan tässä kuitenkin korostaa, että psyykkisesti sairas ihminen ei ole automaattisesti energiavaras, vaan tämä liittyy usein vaikeisiin persoonallisuushäiriöihin.



Kuinka sitten toimia, jos lähipiirissä on ihminen, joka tuntuu vain vievän energiaa.

Ennaltaehkäise:

° Yritä ottaa asia puheeksi, jos vain mahdollista. On ihan mahdollista, että tuo toinen ei ole tajunnut tilannetta. Meillä kaikilla on taipumusta itsekeskeisyyteen ja itsekkyyteen.

° Aseta selkeät rajat. Aina ei tarvitse olla tavattavissa. Aina ei tarvitse edes vastata puhelimeen.

° Ota etäisyyttä. Jos jonkun henkilön tapaaminen poikkeuksetta väsyttää ja uuvuttaa enemmän kuin piristää, niin vähennä yhteydenpitoa.

° Joskus voi olla tarpeen katkaista välit kokonaan.


Jos joku on kuitenkin päässyt imemään energiasi tyhjiin, niin oman energiatasonsa voi palauttaa monella tavalla. Keinot voivat olla tosi yksilöllisiä, mutta asialle kannattaa tehdä jotain, ettei tilannne pääse kumuloitumaan. Jos vain luovuttaa energiaansa, eikä yritä palauttaa sitä millään tavalla, niin siitä seuraa väistämättä uupuminen tai masentuminen.

Oman kokemukseni mukaan puhuminen ei näissä tilanteissa ole useinkaan se paras vaihtoehto, vaan saattaa vain viedä loputkin energiat.

Omat selviytymiskeinoni top 5 ovat seuraavat:

° Luonto. Lähden ulos kävelylle, mielellään metsään ja annan metsän hoitaa. Hengitän mielikuvissani metsän parantavaa energiaa.

° Eläimet. Menen hevosten luo ja hengitän niiden kanssa samaan tahtiin. Kuuntelen kun ne rouskuttavat heinää. Koirat ja kissat on ihan yhtä hyviä terapeutteja ja ne hakeutuvat lähelle, jos huomaavat sinun tarvitsevan sitä. Eläinten terapeuttinen vaikutus on todettu nykyään myös tieteellisesti.

° Suihku. Saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta joskus kannattaa mennä suihkuun ja antaa huonojen energioiden valua veden mukana viemäriin. Samalla voi kuvitella, että saa veden mukana uutta energiaa tilalle. Voi kuvitella olevansa vaikka sinisessä energiasuihkussa. Tällaiset mielikuvaharjoitukset ovat yllättävän tehokkaita ja niitä kannattaa kokeilla, vaikka ei energioihin uskoisikaan.

° Eteeriset öljyt. Laitan tuoksulamppuun eteeristä öljyä. Omia lempituoksuja ovat mm. laventeli, frankinsensi, jasmiini, patsuli ja rosmariini, mutta näissä kannattaa noudattaa omaa intuitiotaan. Tuoksut ovat tehokkaita mielialan kohottajia! Tietoa öljyistä löydät vaikka Frantsilan sivuilta. Öljyjä ja lamppuja voi ostaa esim. luontaistuotekaupasta, mutta käytä aina aitoja eteerisiä öljyjä - ei synteettisiä!

° Musiikki. Jos olen totaalisen puhki, laitan usein jonkin meditaatiomusiikin soimaan ja suljen hetkeksi silmäni.

Viime aikoina olen itse kuunnellut näitä:





Ja kuvissa ei suinkaan energiavarkaita, vaan kolme niistä parhaista terapeuteista, eli Ines, Lille Venn ja Juni :).

10 kommenttia:

  1. Kissat ovat mainioita energian palauttajia, pantteripatterit latautuvat hissukseen niitä silitellessä.
    Olen huomannut jonkun energiavarkaan ystäväpiirissäni, ja olen käyttänyt tuota etäisyys-menetelmää. En ole ottanut asiaa puheeksi, kun en tiedä, miten sen tekisin. Etäisyys on joskus hieman vaikeaa, sillä olen tälle ystävälle kuulemma tärkein ystävä, joten hän ottaa aina minuun ensin yhteyttä, jos jotakin sattuu. Mutta hän toisaalta tuntee minut niin hyvin, että ei nykyään lähettele viestejä päivittäin kysellen, mitä minä teen, sillä hän tietää, että en pidä sellaisesta yhtään. Joten asiat ovat loppujen lopuksi aika hyvin. Minulle tosiaan parhaiten auttaa tuo yksinolo, latautuminen - seurassa ei lataudu vaan tyhjenen, kuten moni muukin introverttiyteen taipuvainen.
    Uskon mielikuvaharjoitteluun erittäin vakaasti, jopa sairauksien paranemisessa jossain määrin. Kun on huomannut niistä olevan todellista apua, niihin alkaa uskoa.
    Voi, sinulla on haastava ja niin tärkeä työ. Voimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat on loistavia terapeutteja ja ne usein tietävät, kun olen "hoidon" tarpeessa. Nytkin kun oli oikein puhki, Ivar tunki syliini yhä uudestaan, vaikka ei mikään varsinainen sylikissa olekaan.
      Joskus on pakko ottaa vähän etäisyyttä, vaikka se vaikealta tuntuisikin. Varsinkin, jos joku ihminen on kovin tarvitseva ja käyttää sinua "terapeuttina". Kaikilla on joskus hankalaa ja ystävät ovat sitä varten, mutta jos yhteydenpito on jatkuvasti kovin uuvuttavaa, niin on vain pakko vetää rajoja.
      Mieli on tosi tärkeä ja tehokas työkalu melkein millä tahansa elämänalueella.

      Kiitos :). Ei ne työpäivät aina ole rankkoja, mutta joskus kyllä. Yleensä sitä osaa suojata itsensä jo etukäteen, mutta joskus asiat menevät ikään kuin ihon alle - vaikka olisi kuinka ammattilainen.

      Poista
  2. Työelämässä olen törmännyt muutamaan energiasyöppöön. Yksi oli hyvin, hyvin hankala ihminen, joka vei monen mielenterveyden. Minun onneni oli, että olin vain vieraileva tähti työpaikalla, enkä joutunut kohtaamaan häntä päivittäin. Tilanne kulminoitui lopulta siihen, että koko työyhteisö joututi psykiatriseen terapiaan, vasta sen jälkeen hankala ihminen sai lähteä. Tiedän, että hän jätti pahat jäljet moneen. Kollegani ei voi edes vierailla kaupungissa, missä tämä energiasyöppö asuu. Jos jotakin olen elämässä oppinut niin asettamaan rajani, kipeissä ihmissuhteissa kukaan ei voita, niitä on turha jatkaa. Silti haluan auttaa ja kuunnella lähimmäisiäni, mutta terveeltä pohjalta. Komppaan Sailaa ja sinua, eläimet ovat ihmeellisiä energian antajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan uskomatonta, että yksi ihminen pääsee myrkyttämään koko työyhteisön ja ajamaan kaikki muut terapiaan, mutta se on tietenkin mahdollista. Onhan näitä tarinoita paljonkin, harvoin onneksi ihan noin äärimmäisiä.

      Omien rajojen tiedostaminen ja asettaminen on tosi tärkeää. Usein kun tällaisten energiasyöppöjen ongelma on nimenomaan rajattomuus ja vaikeus kunnioittaa toisen rajoja. Ystävyyshän on myös auttamista ja tukemista, ja jokaisella voi olla vaikeita jaksoja elämässään, mutta jos se on kovin yksipuolista ja uuvuttavaa, niin sitten on joku ehkä vähän pielessä.

      Eläimet on ihan parhaita! Ne onnistuvat jotenkin rauhoittamaan ja maadoittamaan levottoman mielen ja asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.

      Poista
  3. Hyvä kirjoitus.
    Suihku tekee hyvää, viemäriin valuu kaikki " paha" ja puhtoisena on kuin uudestisyntynyt.
    Lille Ven on nyt ihan täysperhejäsen ? 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suihkulla on ihmeellinen vaikutus - ja kyllä saunallakin jos siihen vain on mahdollisuus. Ne puhdistaa paitsi ruumiin, niin myös sielun.

      Lille Venn on ihan täysi perheenjäsen. Ei ne nyt yhdessä nuku, mutta kaikki kolme istuvat rivissä eteisessä kun tulen kotiin ja sama ruoka-aikaan. Ovat pääasiassa ihan sovussa, välillä Ivarin kanssa pientä vääntöä, mutta ei suoranaisia tappeluita. Ja useamman kerran se, mitä olen tulkinnut "pieneksi väännöksi", onkin ollut leikkiä :).

      Poista
  4. Itse taas pelkään olevani tuollainen ikävä negatiivari ja energiasyöppö! Jotenkin olen kotoota oppinut tietynlaisen negatiivisuuden ja oppinut miettimään ina kaikkia mahdollisia hankaluuksia ja olen kiusallisen tietoinen siitä.

    Mutta yhtä lailla kuin olen negatiivinen, osaan nauraa pienillekin asioille ja etenkin itselleni ja osaan arvostaa elämässäni hyvin olevia asioita olematta yltiöpositiivinen koska jokin siinäkin alkaa tökkiä (ja taas olin negatiivinen heh).

    Haluan kuunnella ja olla ystävilleni tukena vaikka välillä siihen väsynkin. Olen kuitenkin oppinut ottamaan hieman etäisyyttä ja todennut, että vaikka puhelimeen viesti kilahtaakin, minun ei tarvitse siihen heti vastata jne. Toivon ystävieni tekevän minun kohdallani samalla tavalla! Olen ihmisenä äärimmäisen empaattinen ja muiden ongelmista tulee helposti minun omia ongelmia ellen pysty vetämään rajoja.

    Hauskaa sinänsä, että juuri tuota Snatam Kaurin Mul Mantraa kuuntelen minäkin usein :) Kuunteletko Mirabai Ceibaa? Kissat ja hevoset on mulle parhaita ystäviä ja maailman parhaita terapeutteja :) Ne rakastavat ja hoivaavat niin pyyteettömästi. Metsä oli minulle Suomessa asuessani se paikka missä voin parhaiten kodin ja tallin lisäksi mutta täällä Skånessa ei valitettavasti metsään noin vain pääse ainakaan siellä missä minä asun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et sä nyt kertomuksesi mukaan kuulosta energiasyöpöltä? Mutta toki meidän kaikkien on hyvä joskus miettiä omaakin käyttäytymistä. Jos on kotona oppinut ajattelemaan kovin negatiivisesti, niin sitäkin on mahdollista pikku hiljaa muuttaa, koska se on itsellekin uuvuttavaa. Se, että huomaa sen itse, on jo hyvä alku :). Negatiivisuuden ja yltiöpositiivisuuden välillä on paljon sävyjä :D.

      Rajojen vetäminen on tosi tärkeää. Joskus ei vaan jaksa, ja silloin on ihan ok olla vastaamatta. Jos itse olen totaalisen puhki, niin saatan olla vastaamatta puhelimeen - niistä puheluista kun ei koidu kellekään mitään hyvää. Jos jotain vakavaa on tapahtunut, niin ihmiset lähettää kyllä viestin.

      Snatam Kauria olen kuunnellut paljonkin - varsinkin silloin, jos on ollut jotenkin hankala vaihe elämässä. Sillä on rauhoittava vaikutus. Mirabai Ceiba ei ole ainakaan nimenä tuttu - pitää kuunnella - kiitos vinkistä!

      Jos ei pääse metsään, niin merenranta on yhtä hyvä vaihtoehto. Mulla se ei ollut nyt listassa kun meri on niin kaukana - mikä kyllä harmittaa. Kaipaan merta!!!

      Poista
  5. Mulla on välistä asiakkaina näitä syöppöjä. Onneksi kumminkin harvemmin. Mutta se yksikin voi saada imaistua kaiket voimat. Asiakkaita kun on pakko palvella, niin en voi kieltäytyä keskustelusta. Mutta voin määrätä itse missä vaiheessa päivää pidän keskustelun. Sekin auttaa joskus. Ja ollaan me kollegoiden kanssa jaettu näitä energiasyöppöjä välillä niin, että muutkin pitävät keskusteluja heidän kanssaan. Näin yksi ihminen ei kuormitu niin paljoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä töissä enrgiasyöppöjen vältteleminen on vähän hankalaa, joten se on vaan pakko miettiä sellaisia keinoja, että työ ei vie kaikkia mehuja. Apuahan nämä ihmiset toki tarvitsevat, eikä sitä voi heiltä evätä. Ja kyllähän ammatillisuus tuo ainakin vähän suojaa, mutta ei se aina auta.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!