maanantai 17. huhtikuuta 2017

Pääsiäisen flunssaretriitti





Terveisiä pääsiäisen flunssaretriitistä. Pöydät täyttyy paperinenäliinoista ja keittiö tiskivuoresta. Pääsiäiskoristeet ovat edelleen jossain kellarissa, mitä nyt muutama liian pitkä koivunoksa törröttää leikkaamattomana maljakossa. Ei kovin tunnelmallinen pääsiäinen siis, eikä ainakaan norjalainen ulkoilupääsiäinen. Mutta hyvä retriitti, olipahan aikaa ajatella kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Omaa olemista vähän helpotti ihan noin puhtaan itsekkäästi se, että ulkona ei sitten ollutkaan påskevær vaan dritvær, eli paska keli. Siellä oli armottoman kylmä ja taivaalta tuli milloin mitäkin. Nyt viimeksi niin paljon lunta, että maisemat ovat taas kovin talviset. Peipon laulu on hiljentynyt hetkeksi ja sinivuokot saaneet niskaansa lumivaipan. Oli helppo vetäytyä villahuovan alle sohvalle.

Lille Venn on muuttanut lopullisesti omasta huoneestaan olohuoneen puolelle ja nukkuu nykyisin olohuoneen sohvalla. Siitä on pikkuhiljaa tullut täysi perheenjäsen ja yksi kissa muiden joukossa. Ivar sille välillä uhittelee, mutta se ottaa sen yleensä zeniläisellä tyyneydellä vastaan: istuu vain hiljaa silmät puoliummessa kun Ivar kiertää sitä mouruten selkä köyryssä ja häntä pörrössä, kunnes luovuttaa. Yksin on vaikea tapella. Lille Venn on kyllä Zen-opettaja vailla vertaa.

Olin suunnitellut näille päiville ihan toisenlaista ohjelmaa ja tekemistä, mutta joskus näin. Jos jotain olen oppinut elämässäni, niin ehkä sen, että en tällaisissa tilanteissa kauheasti hukkaa energiaa voivottelemalla asioita, joille ei mitään voi. Aika usein elämä ei anna meille sitä, mitä me halutaan, vaan sitä, mitä me tarvitaan. Ilmeisesti tarvitsin nyt hiljaisuutta, lepoa ja aikaa ajatella. 

6 kommenttia:

  1. Toivotan pikaista paranemista ja hyvää retriittiä zen-mestarin opissa :)
    Edellisen postauksen Kvikk Lunsj sai veden herahtamaan kielelleni, se on herkkujen herkku ja ihana lohtueväs tilanteessa kuin tilanteessa. Harmi, ettei sitä saa täältä. Samankaltaisessa säässä on täälläkin vietetty kylmää ja lumisateita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se tästä, vaikka on kyllä pirullisen sitkeä tauti.

      En alussa oikein ymmärtänyt Kvikk Lunsjin päälle, mutta olen alkanut siitä tykkäämään. Sitä saa nykyään muuten myös Suomesta Maraboun valmistamana, mutta siinä saattaa käydä niin, että se ei siellä sitten maistukaan yhtä hyvälle, vaan vaatii ikään kuin niitä norjalaisia vuoristo- ja tai vuonomaisemia seurakseen :D. Mulla on käynyt monen ulkomaan herkun kanssa niin.

      Täällä on nyt herätty pääsiäisen jälkeiseen aikaan häikäisevässä auringonpaisteessa ja tälle viikolle on luvattu yli kymmenen asteen lämpötiloja. Peipot jaksavat taas laulaa ja lumet saa kyytiä.

      Poista
  2. Pikaista paranemista!
    Flunssa on tuntunut kiusaavan monia tämän pääsiäisen aikana ja sehän jos mikä pakottaa sitten siihen lepoon!

    Meillä pääsiäissäät olivat oikeastaan ihan ok, välillä satoi, mutta ei paskasään tapaan kuitenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, moni muukin on ollut kipeänä, mikä lie kevätflunssa. Kävin tämän omani hakemassa Suomesta asti siskoltani. Tätä on jatkunut nyt vaan jo reilusti yli viikon, niin alkaa kyllästyttää niistäminen ja röhiminen, mutta ei auta. Nyt on onneksi muuten jo vähän pirteämpi olo.

      Katsoin kuvia sun blogista, ja kyllä taas kävi kateeksi se teidän kevät. Sielä oli n i i n ihanan näköistä ja ihania kuvia - en ole vaan ehtinyt vielä kommentoimaan. Täällä ollaan vielä kaukana siitä.

      Poista
  3. Joskus retriitti on ihan paikallaan, ja mikäs sen hienompaa, jos on vaitelias zen-mestari mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teki oikein terää tämä retriitti, vaikka sairastaminen ei olekaan niin mukavaa. Lepoa kissa molemmissa kainaloissa ja yksi jalkoja lämmittämässä :).

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!