lauantai 18. helmikuuta 2017

Muutama sana elämänmuutoksesta




Oman elämänmuutokseni, eli Norjaan muuton tiimoilta olen saanut yksinkertaistaen kahdenlaista palautetta. Osa on ihaillut rohkeuttani ja ihmetellyt, miten oikein uskalsin tehdä niin suuren elämänmuutoksen ja vielä tässä iässä? Toiset ovat asettuneet vähän puolustuskannalle: kyllä hekin, mutta... Tai helppohan sinun on kun... Ja sitten todennäköisesti on vielä se kolmas ryhmä, joka on hiljaa odotellut, että "palaan maitojunalla takaisin", vaikka eivät olekaan sitä ääneen sanoneet (paitsi perheeni).

No, olin ehkä rohkea, mutta se ei tarkoittanut sitä, että en olisi pelännyt. Päätöksen tehtyäni heräsin lukuisia kertoja yöllisiin kauhukohtauksiin. Olin paniikissa ja mietin, mitä olin tekemässä. Pelotti aivan älyttömästi, mutta motiivi ja luottamus oli pelkoa voimakkaampi.

Minulla ei ollut lapsia tai miestä hidastamassa, mutta minulla oli monenlaisia muita siteitä ja sitoumuksia, jotka jouduin rikkomaan. Ihmisiä, joille jouduin tuottamaan pettymyksen. Tunsin itseni monta kertaa roistoksi. Mutta motiivi ja pakko muutokseen oli voimakkaampi ja sain asiat järjestymään ihan hyvällä tavalla. Minulla oli taloudellisia edellytyksiä, koska tein erittäin kipeän ratkaisun ja myin minulle tärkeän kesäpaikan. 

Minulla oli niin voimakas sisäinen palo ja pakko elämänmuutokseen, että se pakotti minut toimimaan pelostani huolimatta. Mutta se edellytti todella paljon työtä ja kipeitä ratkaisuja. Enkä ole katunut, en kertaakaan. Joskus saatan miettiä, että miltä elämäni näyttäisi, jos en olisi lähtenyt, tai oliko siinä järkeä. Tästä tilanteesta katsoen tuo toinen skenaario, eli jääminen, olisi voinut olla ihan yhtä hyvä. Mutta jos palaan mielessäni silloiseen elämäntilanteeseeni, niin siitä perspektiivistä ratkaisu oli varmasti oikea.

Monet ovat tehneet suuria elämänmuutoksia ja hypänneet pois oravanpyörästä, mutta jokaisen tarina on erilainen. Itse haluaisin korostaa sitä, että elämänmuutoksessa sinänsä ei ole mitään tavoiteltavaa tai ihailtavaa eikä se ole suinkaan helppo prosessi. Jos olet tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseesi, niin olet onnekas.

Mutta jos sinä tunnet tarvetta suurempaan elämänmuutokseen tai hidastamiseen, niin mieti ainakin näitä:

- Varmista, että unelma on omasi ja että tarve lähtee omasta elämäntilanteestasi ja omista arvoistasi. Muutokseen vaaditaan todella voimakasta motivaatiota, koska se vaatii kovaa työtä ja edellyttää aina myös paljosta luopumista ja irtipäästämistä.

- Kun alat pohtia elämänmuutosta, mieleesi tulee satoja syitä, miksi se ei ole mahdollista. Pohdi, mitkä näistä syistä ovat todellisia ja mitkä pelon synnyttämiä. Tuttu tuntuu usein turvalliselta, vaikka se aiheuttaisi kuinka paljon pahaa oloa ja tyytymättömyyttä. Tutussa ympäristössä ja tutuissa olosuhteissa tiedämme, mitä odottaa. Suurempi elämänmuutos on usein hyppy tuntemattomaan, emmekä voi tietää, mitä on odotettavissa.

- Tee päätös ja ota se ensimmäinen askel. Tulet todennäköisesti hämmästymään, kuinka asiat sen jälkeen alkavat vain loksahdella paikoilleen Valmistaudu kuitenkin siihen, että tulee myös takapakkia.

- Valmistaudu siihen, että muutos herättää vastustusta, koska se väistämättä vaikuttaa myös muiden ihmisten elämään, tavalla tai toisella. Se saattaa herättää myös kateutta ja sen myötä yrityksiä mitätöidä tai kampittaa muutostasi. Valitse tarkkaan, kenelle uskoudut ja keneltä haet tukea.

- Elämänmuutos on aina jossain määrin itsekäs prosessi, joka pakottaa myös ympäristöäsi muuttumaan, halusivat he sitä tai eivät. Tämä ei tarkoita sitä, että muutokset pitäisi tehdä toisista piittaamatta, kyynärpäätaktiikalla tai siltoja poltellen. Toiset täytyy ottaa huomioon, mutta samalla muistaa, että tämä on sinun elämäsi ja elät tätä elämää vain kerran. Joskus on aika olla epäitsekäs, mutta joskus on pakko olla itsekäs. Pidemmällä tähtäimellä muutos voi olla hyväksi myös läheisille. 

- Mieti, onko muutoksen aika nyt. Joskus on ihan järkevää tai yksinkertaisesti pakko edetä hitaasti ja askel kerrallaan, vaikka päämääränä siintäisikin se täydellinen irtiotto. 

- Downshiftaus/ hidastaminen/ leppoistaminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että muuttaa palmun alle tai maalle ja alkaa viljellä porkkanoita. Eikä se tarkoita sitä, että pitää alkaa joogata tai meditoida. Hidastaa voi myös siinä nykyisessä elämässä. Voi kuluttaa vähemmän, karsia harrastuksiaan, vähentää netissä käytettyä aikaa tai mikä kenellekin sopii. Pitää tarkastella elämäänsä vähän uudella tavalla ja miettiä, miten näkökulmaansa voisi muuttaa, ja mitä voisi tehdä toisin. Tässäkin muutos alkaa pienistä asioista.

- Elämänmuutos, ainakaan radikaali sellainen, ei ole koskaan helppo. Se on vaativa, usein kivulias prosessi, jossa joutuu kohtaamaan monenlaisia kipeitä tunteita. Siihen sisältyy lähes poikkeuksetta myös pelkoa, syyllisyyttä, häpeää, ahdistusta, masennusta, epätoivoa ja epävarmuutta - todella synkkiä hetkiä. Mutta sitten: se tarjoaa myös suunnatonta iloa, vapauden ja onnen tunnetta, jännitystä, riemua ja aivan uutta  ja uudenlaista energiaa. 

- Epäonnistumista ei tarvitse pelätä. Ei ole häpeä muuttaa takaisin Suomeen tai palata sieltä maalta kaupunkiin tai takaisin vanhaan työpaikkaansa. Jos joku on vahingoniloinen, niin olkoot. Sinä olet ainakin yrittänyt. Joskus pitää lähteä kauas, että näkee lähelle. Ja jos elämäsi ei ulkoisesti olekaan muuttunut, niin sinä taatusti olet. 

- Muutoksen ei tarvitse olla suuri. Jokaisen ei tarvitse, eivätkä kaikki voi tai edes halua muuttaa ulkomaille tai maalle. Jotkut lähtevät ja toiset jäävät. Mutta varmasti ihan jokaiselle olisi hyväksi herätellä välillä itseään, ja vaihtaa vaikka reittiä työmatkallaan tai tehdä ostokset toisessa kaupassa. Pienetkin muutokset totutusta saattaa tehdä ihmeitä. Siinä saa uutta perspektiiviä, ja pienimmillään (vaikka ei helpoimmillaan) muutos voi olla muutos asenteessa tai suhtautumisessa nykyiseen tilanteeseen.

***

Tarinoita on monia. Kuuntele täältä kiva juttu Nepusta, joka pitää perheensä kanssa pientä majataloa Bosnian vuoristossa.

Tai lue täältä, mitä Chez Héléna - blogin Helena miettii hidastamisesta.

11 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos <3 Mukavaa, että se herätti positiivisia tunteita.

      Poista
  2. Hieno postaus - ja antoi ajattelemisen aihetta vaikka ei suurempia muutoksia olisikaan tekemässä.
    Itse olen pari kertaa hypännyt uuteen - ja molemmilla kerroilla on hyvin käynyt. Ja sitä hidastamista olen harjoitellut jo pitkään ja vauhdittanut sitä vuosittain ekopaastoilla. Niin tänäkin vuonna - ensi kuussa alkaa taas uusi;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, on noita juttuja ihan hyvä miettiä aina välillä itsekin. Nyt kun tämä "unelma" on muuttunut arjeksi, niin mieli alkaa helposti vaellella levottomasti :). Voi hyvin miettiä, että josko se asenteen ja näkökulman muutos riittäisi tällä kertaa :D.
      Mutta kyllä se hyppääminen uuteen yleensä kannattaa - jos siitä yhtään haaveilee. Eikä tarvitse siis muuttaa Norjaan asti - jokaisella on tietenkin omat unelmansa.

      Taidankin liittyä mukaan tuohon ekopaastoon tänä vuonna. En muuten tiedä, onko Norjassa vastaavaa vai onko ihan suomalainen juttu - pitääkin ottaa selvää.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, hieno juttu jos se antoi ajattelemisen aihetta :).

      Poista
  4. Kiitos. Kävin lukemassa useaan otteeseen ja pohdin monelta kantilta näitä hurjan viisaita mietteitäsi.
    Ja todellakin, kuka tahansa voi hidastaa ihan omassa arjessaan. Ei aina tarvita näyttäviä ratkaisuja tai isoja irtiottoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, tosi kiva, jos sait ajattelemisen aihetta!

      Mulle on joku joskus vähän anteeksipyydellen sanonut, että hän ei oikein voi muuttaa Norjaan... :D. Se silloin avasi silmiäni sen suhteen, miten ihmiset saattavat näitä asioita ajatella.

      Vaikka itsellä hyppäys oli aika suuri, niin on ihan fiksua alkaa tekemään muutoksia siinä nykyisessä elämässä. Aloittaa siitä. Eihän sitä tiedä, mihin se sitten lopulta johtaa.

      Poista
  5. Kylläpä olet osannut listata juuri oikeita asioita. Johtunee tietenkin siitä, että olet sen itse läpi käynyt. Lähes joka kohtaan törmäsin itsekin muutama vuosi sitten, kun jätin kotipaikkakuntani ja lähdin kauas kaikista sukulaisistani ja ystävistäni. Mutta täällä olikin jotain paljon parempaa tiedossa. Uusia ystäviäkin sain monta ja yhden sukulaisenkin olen onnistunut houkuttelemaan tänne Etelä-Pohjanmaalle uuteen elämään. Hyvää kevättä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Niin, ei mun tarvinnut näitä edes ihmeemmin miettiä - olen ne aikoinaan pohtinut niin moneen kertaan :). Vaikka nämä isot elämänmuutokset ei niin helppoja aina olekaan, tai pelkästään helppoja, niin luulen, että aika harva lopulta katuu? Varsinkaan, jos ei ole ihan hetken impulssista lähtenyt elämäänsä muuttamaan. Vaikka kaikki ei menisi edes ihan putkeen.

      Ja parhaimmillaan siinä voi löytää myös itsensä :).

      Sullakin rohkeus kannatti!

      Poista
  6. Todella hyvä kirjoitus, sinulla on aiheet ja sanat niin hallussa. Nyt, kun olen ollut kymmenen vuotta samoilla sijoilla, alkaa levottomuus vaivata.. muutoksesta saa juuri tuota mainitsemaasi virtaa, ainakin joksikin aikaa. On hyvä miettiä, saisiko sitä muutenkin kuin täysin irtautumalla ja repimällä entisen... mutta se on vain niin ihanasti toiminut ennenkin (kun lähdin Englantiin opiskelemaan, ja sieltä edelleen ulkomaille, ja lopulta takaisin Suomeen, ja täällä sitten saaristoon). Kaikki eivät ymmärrä irtautumisen ja uuteen heittäytymisen tarvetta, mutta uskon, että joillakuilla on siihen ihan lähes pakottava luonteenpiirre.
    Siihen olen minäkin törmännyt, että moni väittää minun olleen rohkea (kun muutin saaristoon, etenkin). En minäkään sanoisi niin. Juuri tuo jääräpäisyys ja palava halu, yhdistettynä mielettömyyden ja pelon tunteisiin :-D On siitä ehkä rohkeus kaukana ja mahdollisesti jonkinlainen hulluus lähempänä... Mutta kun jotain haluaa riittävästi, siihen ryhtyy, vaikeuksineen kaikkineen. Ei se muutos itsestään eteen kävele, tai harvoin kävelee, ainakaan niin, että se vain automaattisesti tapahtuisi. Ideat kyllä kävelevät, mutta sen jälkeen on tehtävä jalkatyö itse, epäilyksineen päivineen.

    VastaaPoista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!