lauantai 9. heinäkuuta 2016

Terapiaa







Hevoset, toistaiseksi vain nämä kaksi, ovat palanneet viime kesältä tuttuun lomapaikkaansa. Toiveissa on, että kaksi vanhaa tuttua sieltä edellisestä paikasta vielä liittyy seuraan, niin olisi lauma taas ainakin osittain kasassa. Mullekin tarjottiin taas mahdollisuutta viettää tuolla kesäpäiviä hevospaimenena, ja vaikka en nyt ihan viitsi (uskalla) muuttaa sinne asumaan, niin ilokseni sinne kuitenkin ajelen kuuntelemaan hiljaisuutta ja seurustelemaan hevosten kanssa.

Voin vakuuttaa, että tuonne jää kaikki ahdistukset, alakulot, levottomuudet, eksistentiaaliset kriisit, hermostuneisuudet ja kaikki sellainen turha, millä me ihmiset nyt itseämme aina kiusaamme. Hengitys tasaantuu, mieli rauhoittuu ja elämä tuntuu taas hyvältä. 

Ihan parhaita terpautteja nämä. Hevoset, metsä, hiljaisuus ja tyyni järven pinta.

2 kommenttia:

  1. Rupesi toissa-aamuna lukemaan tätä sun postausta. Melkoista magiaa tai mitä telepatiaa lie; heti muistin unen,johon olin aamulla herännyt. Se oli sellainen, että isot hevoset suojelivat minua. Ne seisoivat niin lähellä, että unessa tunsin niitten lämmön ja massiivisuuden.-Sikäli merkillistä, että olen aina pelännyt hevosia, hevoset ovat unissani purreet ja potkineet minua...Yleensä hevoset ovat uniin ilmaantuneet ahdistuksen ja kovan stressin aikoina. Mutta että suojelivat...! Kaikkea sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno, hieno uni!!! Hevoset ovat maagisia olentoja :).

      Monet tosiaan pelkäävät hevosia, jotkut oikein kovastikin. Ja ymmärrän sen kyllä ihan hyvin, itsekin saatan pelätä, tai no ainakin vähän varoa, ihan vierasta hevosta. Olinkin tosi hämmästynyt kun täällä vieraillut kummityttöni sanoi, että hevosen vieressä tuntuu tosi turvalliselta seistä, se ikäänkuin suojelee. Ja tuo Lotta ei ollut koskaan ollut edes hevosen lähellä.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!