tiistai 23. helmikuuta 2016

Ivarin muutto. Ja meidän muiden siinä sivussa.






Pikaiset terveiset täältä uudesta kodista, jossa eletään vielä kaaoksen keskellä mutta onnellisina. Lauantaina oli h-hetki ja suurin osa tavaroita ja me (toistaiseksi Lille Veniä lukuunottamatta) muutettiin tänne uuteen osoitteeseen. Muuttopäiväksi sattui todellinen koiranilma, mutta siitä huolimatta se meni nopeasti ja sujuvasti - kiitos hienojen ystävien. 

Inekselle muuto oli tuttua puuhaa, mutta Ivarille vielä vähän jännää. Se pakkasi itseään vähän jokaiseen laatikkoon, että pääsee varmasti mukaan (Ivar ei yleensä ole innostunut ahtamaan itseään laatikoihin). Kun lopulta nostin kissojen kuljetusboksit esille, Ivar marssi sisään omaansa, eikä suostunut enää tulemaan ulos. Pian se jo seuraili uuden pihan elämää ja uudet kummalliset äänet aiheuttavat edelleen vähän ihmettelyä. 

Vanhassa asunnossa on edelleen tavaroita ja siivous kesken. Lille Vennin siirtoa aion yrittää sitten, kun olen sieltä totaalisesti pois, eli varmaan ensi viikonloppuna. Nyt se vaan saattaisi vaan palata sinne entiseen.

Mutta täällä sis kaikki hyvin. Nyt tuntuu hyvältä. Vielä kun tulisi kunnon kevätkelit, että saisin pestyä nuo ikkunat ulkoa päin. Siitä saattaa nimittäin olla jokunen vuosi kun ne on viimeksi pesty :). 

8 kommenttia:

  1. Onnea teille uuteen kotiin! Toivottavasti Lille Venninkin muutto onnistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Pidetään peukkuja, että Lille Venn hyväksyy muuton (ja saan sen kuljetusboksiin).

      Poista
  2. Suloinen Ivar ♥
    Onnea uuteen kotiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ivar tosiaankin varmisteli kovasti, että varmasti pääsee mukaan. Ei se tuota kuljetuskoppaansa yleensä noin rakasta... Nyt se meni sinne itse, eikä tullut enää pois ennen kuin lähdettiin :D.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Nyt sen vasta huomaa, miten voimaannuttava! Hengittäminen on helpompaa ja elämä tuntuu virtaavan ihan eri tavalla. Siellä edellisessä paikassa on vielä siivoamiset kesken ja olen käynyt siellä lähes päivittäin. Ei sielläkään pahalta tunnu, mutta ei tunnu miltään. Ei myöskään tippaakaan haikealta - oli aika siirtyä eteenpäin. Eläimiä on toki kova ikävä :(.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos, tämä tuntuu jo kodilta, vaikka kaaoksen keskellä viellä elänkin. Mutta nurkka kerrallaan edetään :).

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!