tiistai 22. syyskuuta 2015

Vetinen syyskuu





Flunssa jatkuu ja syksy etenee. Tällä viikolla piti olla aurinkoista, mutta nytkin näyttää satavan vettä. 

Vettä on tullut niin paljon, että tuolla "isolla puolella" vesi tuli kellarin seinistä läpi, ja piha on nyt kaivettu auki. Siihen on muodostunut allas, koska pohjavesi on niin korkealla. Yleensä rauhallisesti virtaava joki kuohuu leveänä uomassaan. Vuorten seinämille on ilmestynyt taas vesiputouksia. 

Yksi erityisen sateinen päivä huuhteli kaksi kertaa mullatun, korkean perunapenkkini mennessään, jättäen perunat maan pinnalle - tuli kiire perunannostoon.

Mutta ei elämä mitenkään erityisen kurjaa ole. On ollut ihan hyväkin vähän hiljentyä ja rauhoittua aika intensiivisen kesän jälkeen. Ja mielummin sitä sairastaa vesisateessa kuin aurinkoisina päivinä.

Metsä on täynnä suuria, hienoja puolukoita, jotka odottavat vain sitä kaunista syyspäivää. Jos muu sato jäikin vähän heikoksi, niin syödään sitten puolukoita. Ovat jonkun tutkimuksen mukaan ihan yhtä terveellisiä kuin mustikat. Eivätkä tarvitse pakastinta. 

4 kommenttia:

  1. Täällä lännessä syyskuu on ollut suloinen ja aika kuivakin. Petra meni ohitsemme muita teitä sekin.
    No, kerran näinkin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että edes jossain on ollut kaunista :). Nyt tännekin on luvattu vähän kauniinmpaa - toivottavasti säätiedotukset pitävät paikkansa.

      Poista
  2. Täällä Hailuodossakin satoi tänään. Olikin sopiva sää putsata kuistilla puolukoita. Eileen nääs oli kuiva päivä ja vauhkoonnuttiin puolukoita poimimaan, tuollainen 75-80 l kauhottiin mättäistä. Kumma juttu, merivesi on hyvin alhaalla, vaikka on paljon satanut. Tuulen suunnasta se johtuu, vesi pakenee etelään. Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä niitä puolukkakankaita riittää :). Täälläkin on nyt niin paljon, että kun yhtenä päivänä hain puolukoita kaalilaatikon seuraksi tuosta lähimetsäsätä, niin sain kymmenessä minuutissa melkein kaksi litraa ja kaikki samasta mättäästä. Nyt pitää vaan odotella kauniita päiviä, että pääsee niitä oikein keräämään.

      Muistan hyvin sen, miten pohjoistuulilla vesi saattoi kadota rannasta pitkälle. Tuli taas ikävä niitä rantoja :).

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!