lauantai 13. joulukuuta 2014

Testiryhmä




Kuten eilen mainitsin, joulusiivous lähti vähän lapasesta. Yksi ihan hyvä juttu oli kuitenkin tämä työpisteen järjestäminen olohuoneen nurkkaan. Tuo pöytä oli aikaisemmin huoneessa, jossa ei toimi internet eikä tulostinkaan, joten kirjoituspöytä on ollut lähinnä koristeena ja "toimiston" virkaa on hoitanut ruokapöytä. 

Huonekalut on nyt kutakuinkin oikeilla paikoillaan, mutta kaikki muu vielä kesken. Taulut miten sattuu ja missä sattuu ja ne tärkeät paperit myös vähän missä sattuu. Mutta kissojen testiryhmä löysi perille ihan itse, pöytä on hyväksi havaittu ja minä yritän nyt sitten keikkua tässä uuden "työpöydän" kulmalla tietokoneeni kanssa. 

Tässä olisi tietenkin kissan koulutuksen paikka, mutta jokainen kissanomistaja tietää, että siinä menee noin pari viikkoa. Sitten omistaja oppii, että kissa tietää parhaiten missä se saa olla. Näissä kissakoulutusprojekteissa se on nimittäin niin päin, että se ketä koulutetaan, on omistaja. Mutta usein omistaja huomaa sen vasta jälkeen päin. 

Meillä erityisen kova luu on Ines. Maailman kiltein ja lempein kissa, joka ei ole koskaan raapaissut, sylkenyt tai tehnyt mitään muutakaan "ikävää", mutta jonka tahdonvoima ylittää kaiken ja jonka jääräpäisyydellä ei ole rajoja. Varsinainen rautakoura silkkihansikkaassa. Olisi loistava poliitikko tai valtionpäämies tämä meidän Ines. Saa tahtonsa aina läpi puhtaalla lempeydellä ja hyväntahtoisuudellaan.

Ineksen ehdoton lempijoululaulu on Alan Jacksonin "Let it be Christmas". Jos vain laitan sen soimaan youtubesta, Ines ryntää paikalle. Ja tämä on siis ihan tosi juttu. Ines täyttää pian 12 vuotta ja tätä on testattu muutaman joulu.










ps. yritin saada tähän videota Ineksestä kuuntelemassa tätä kappaletta, mutta lataus ei nyt onnistu, joten tässä  you tube- video "hieman amerikkalaisella" kuvituksella. Mutta kappale on kaunis. Myös oma suosikkini.



10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Onhan ne söpöjä, mutta läheisriippuvaisia ja niin isoja, että ei meinaa olla tilaa meille kaikille :). Eli jos joku suunnittelee joskus ragdolllia, niin kannattaa varautua siihen, että kissa on siellä missä sinäkin. Aina. Myös vessassa.

      Poista
  2. Ihanan tunnelmallisia kuuvia.

    Kissat ovat kissoja. Itse päättävät, Pakolla ei saa aikaan muuta kuin riitaa.Siksi olenkin kissaihminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisiä kissojani yritin kouluttaa, mutta sittemmin olen luopunut. Kyllä mä niitä kiellän ja ne saattaa joskus totellakin jos sattuvat pitämään kieltoa perusteltuna. Se, että on ahdasta, ei kuitenkaan ole hyvä syy. Sitä parempi, mitä ahtaanpaa :).

      Poista
  3. Kissoista puheenollen, tosi itsepäisiä ovat! Kissa voi olla lähipensaan allapiileskelemässä. Ei tule vaikka kutsutaan. Koira sensijaan tottelee heti. Siinä luonne-ero.
    Penskana opetettiin kissa hyppäämään korkeutta. Homma pitää aloittaa ihan pienestä, aiku9nen kissa ei halua. Ei suostu.
    Hyvää kissajoulua! Hyvän paikan valitsivat. Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissa kulkee omia polkujaan ja tekee niin kuin itse parhaaksi katsoo. Elämä on paljon helpompaa jos sen vain hyväksyy. Toki kissoissakin on eroja. Tämä meidän Ines on ihan omaa luokkaansa jääräpäisyydessään ja minulla on kuitenkin kokemusta kuudesta kissasta aikuisiälläni.

      Poista
  4. Kissat ahkeroivat työpöydällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ystävä, jonka mukaan koirat vahtivat meidän fyysistä kehoamme ja kissat astraaliakehoamme. Jos siihen uskoo, niin sittenhän ne tekevät ahkerasti töitä lähes tauotta :).

      Poista
  5. Se, mitä sanot kissan kouluttamisesta, on niin totta. Meillä mies (ihmismies siis) ei ole vieläkään sisäistänyt asiaa, vaikka huomaan, että kissa on jo kouluttanut miehen mm. antamaan itselleen ylimääräistä syötävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hah, ne on olevia kapistuksia noi kissat. Vievät meitä kun pässiä narussa, eikä me edes tajuta :D.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!