perjantai 26. joulukuuta 2014

Ja sitten kohti välipäiviä...





Pölyimuri on edelleen ovensuussa ja makuuhuone imuroimatta. Lavuaari kuuraamatta ja aika moni muukin juttu tekemättä. Yritin taas vähän liikaa ja vauhti hiipui loppumetreillä. Ja silti tuli Joulu ja oikein hyvä sellainen. 

Samalla tavalla kun valokuvia ottaessa voi rajata kaiken ylimääräisen sotkun pois kuvista, ihan samalla tavalla voi tehdä itsekin. Kun on ensin syönyt vatsansa täyteen ystävien kanssa ja tietää, että myös eläinystävillä on vatsat täynnä,  palaa kotiin, sulkee oven, laittaa villasukat jalkaan, valot pois, kynttilät palamaan ja joululaulut soimaan. Ottaa suklaalevyn toiseen kainaloon ja kissan toiseen kainaloon ja hyvän kirjan nenän eteen. 

Ivar täytti eilen kolme vuotta ja ilmeisesti lähestyvän kolmevuotispäivänsä innoittamana se kai ajatteli olevansa tarpeeksi vanha ulkoilemaan itse, avasi aatonaattona itse ulko-oven ja hyökkäsi ensi töikseen kissa numero viiden kimpuun. Ja vielä uudestaankin. Kissa numero viidellä on kulkijan kokemuksen tuomaa taisteluvarmuutta, mutta Ivarilla massaa ja kokoa. Lopulta erotin huutavat (eunukki)kollit heittämällä niitä koristeena olevalla olkipukilla. Sitten Ivar käveli kuin paraskin macho jalat harallaan ja pää vedettynä hartioiden väliin takaisin sisälle. Loppuillan se mietti hämmentyneenä reissuaan. Se oli nimittäin juuri tuominnut itsensä ikuiseksi ajoiksi valjaissa ulkoilevaksi sisäkissaksi. Se kun on hyökännyt myös talon tyttökissojen kimppuun. Muistoksi vapaudesta jäivät vain tuulessa lentelevät karvatupsut… Pitikin nimetä kissa viikinkipäällikön mukaan…

Joen juoksu on jähemettynyt pakkasessa, mutta taivaalla kuu ja tähtitaivas on vailla vertaa - niin kaunis ja kirkas. Oikea Joulutaivas.

4 kommenttia:

  1. Minäkin jätin keittiön kaapit pesemättä. Ja vähän muutakin, jos aivan rehellisiä ollaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla meni vähän päinvastoin - pesin keittiön hirsiseinät ja ne kaapit, mutta lähes kaikki muu jäi sitten tekemättä :D. Ensi vuonna pitänee tehdä ensin sellainen pikainen yleissiivous ja alkaa se hifistely vasta sen jälkeen, jos vielä tarmoa riittää… Mutta ei se eloa haitannut. Joulu tuli silti ja oli oikein tunnelmallista ja jouluista.

      Poista
    2. Kissojen tempaukset ovat kiehtovia. Olen jouluna aina kertonut jälkikasvulle siitä kun kissa nimeltä Hiski kaatoi joulukuusen kotona Savossa. Kun oli paperienkeli kuusessa ja Hiski luuli linnuksi...Kuusi oli 5 litran lasipurkissa ja narulla kiinni katossa. Naru katkesi, kuusi kaatui, vesi tulvi lattialle. Hiski pakeni sängyn alle ja äitimuori sitä harjanvarrella ulos ajamaan.

      Poista
    3. :D. Oma kuuseni on pöydällä eikä siinä ole mitään riippuvia tai heiluvia osia - sen olen kissojen kanssa tässä vuosien varrella oppinut.

      Ei näiden aivoituksia aina ymmärrä. Niin kuin ei tätäkään, että tämä ihmisten kanssa maailman kiltein lempeä jättiläinen muuttuu ulkona raivoavaksi reviirinpuolustajaksi, joka hyökkää sumeilematta myös sitä kolmanneksen pienempien leikattujen tyttökissojen kimppuun… Ja se on kuitenkin nuorempana viettänyt paljonkin aikaa muiden kissojen kanssa.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!