keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Rooma










Paluustani on nyt joku päivä, mutta Rooma tuntuu olevan jo n i i n kaukana. Toinen aika ja toinen paikka. Taisin kirjoittaa, tai ainakin ajattelin, ihan samalla tavalla vuosi sitten. Miten kaksi paikkaa voivat olla niin vastakohtaisia, mutta molemmat kuitenkin niin rakkaita.

Roomasta on vaikea kirjoittaa, koska se on ainakin minulle niin kokonaisvaltainen kokemus, että mitkään sanat tai mitkään kuvat eivät tee sille oikeutta. Ei siitä voi kertoa, se pitää kokea. Ja toisaalta oma kokemukseni ei ole samanlainen kuin jonkun toisen. Rooman voi kokea varmasti myös meluisena, kaoottisena, tylynä ja ruuhkaisena. Siellä voi viettää viikon seisoen nähtävyyksien lippujonoissa, syöden ylihintaista ja laadutonta ruokaa, juoden liian kallista kahvia, saaden huonoa palvelua ja törmäillen muihin turisteihin. Mutta siellä voi viettää myös ihan toisenlaisen loman. 

Rooma on kontrastien kaupunki. Siellä historian eri aikakaudet limittyvät ja lomittuvat ja ovat koko ajan läsnä. Autot, moottoripyörät ja skootterit suihkivat antiikkisten pylväiden seassa. Vain siellä katukahvilan ohi kävelee vanha herrasmies oranssissa villapaidassa ja vaaleanpunaisiissa farkuissa näyttäen tyylikkäältä. Vain siellä sama herrasmies istahtaa kahden tunnin kuluttua viereiselle kirkonpenkille aivan toisella puolella kaupunkia. Vain siellä voi nähdän nunnan katselemassa muotiliikkeen näyteikkunaa. Vain siellä ravintolan kahdeksankymmentävuotias kokki käy taputtamassa asiakasta poskelle. Vain siellä ohikulkeva tyylikäs mies tuijottaa sellaisella intesiteetillä niin syvälle silmiin, että ei tiedä naurattaako vai punastuttaako. Samanalaisella intensiteetillä saattaa tuijottaa myös vastaantuleva likainen roskakuski - roomalaisilla miehillä kun on itsetunto kohdillaan riippumatta ulkonäöstä, iästä tai sosiaalisesta asemasta. Missään ei saa niin tylyä ja niin sydämellistä palvelua samana päivänä. Usein jopa samassa paikassa ja samalta henkilöltä. Ihana Rooma!

Mutta nyt ei enempää. Arki pakottaa toimimaan ja hoitamaan asioita Kirjoitan vielä toisen jutun, johon voin laittaa muutamia vinkkejä, omia suosikkiliikkeitä ja hyväksi havaittuja ravintoloita. Jos joku muukin sattuu innostumaan Rooman lomasta. 

Ja ai niin. Se terassi. Se paljastui sellaiseksi kolmen neliön parvekkeeksi sisäpihalle, jossa pidettiin pesukonetta ja siivousvälineitä. Siellä oli tilaa yhden muovijakkaran verran, niin että toisinaan tupakoiva ystäväni saattoi vetäistä yhden tupakan. Mutta ei haitannut yhtään :).

8 kommenttia:

  1. Hienosti kuvattu Rooman kontrastisuus. Minustakin Roomaan on helppo sujahtaa sisään, kuten usein suurkaupunkeihin, mutta samalla tunnen ulkopuolisuutta. Paikka imaisee mukaansa. Kadotin kerran kukkaroni Roomassa kun olin lounaalla ravintolan terassilla. Siestan jälkeen lähdin etsimään rahojani ja henkilökunta riensi apuun, miten riemuissaan kaikki olivatkaan kun kukkaro löytyi tuolin alta ja minut kutsuttiin päivälliselle ravintolaan. Se oli hauska ilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Voin kuvitella tuon tapahtuneen. Rooma on yllätyksellinen paikka. Vaikka roomalaiset ovat ymmärrettävästi välillä lopen kyllästyneitä turisteihin, niin ei sitä pintaa tarvitse kovin paljon raapaista, kun sieltä alta paljastuu ystävällinen ja sydämellinen roomalainen :).

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos :). Vaikka totuuden nimessä on sanottava, että itse olin vähän pettynyt omiin otoksiini. Jotta olisi saanut hyviä kuvia, olisi liikkeelle pitänyt lähteä aikaisin aamulla - päivällä valo oli liian voimakas. Ja sitten opetella lopultakin tuon järkkärin käyttö kunnolla - nyt parhaat otokset taisi tulla kännykällä...

      Poista
  3. Kauniita kuvia kauniista kaupungista! Osaat kuvata tuota Rooman tunnelmaa niin hyvin, olen täysin samaa mieltä erityisesti siitä, että se pitää itse kokea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei Roomaa voi oikein sanoin tai kuvin kuvata. Se on niin kokonaisvaltainen juttu.

      Poista
  4. Kirjoitit kivasti Roomasta..paasi hyvin sisalle tunnelmaan..:) Brava!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos pääsit edes vähän tunnelmaan :). Rooman loma koostuu sellaisista lukuisista pienistä jutuista ja kohtaamisista. Eräs hymyilevä nunna jäi mainitsematta. Nuori nunna, jolla oli niin autuaan onnellinen hymy kasvoilla, että tunnistin hänet heti, kun kohtasimme uudestaan ihan eri puolella kaupunkia. Niin kuin sen harmaatukkaisen herran niissä vaaleanpunaisissa housuissaankin :). Rooma on pieni suuri kaupunki.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!