tiistai 3. syyskuuta 2013

Oslo kolmessa tunnissa, kuvapläjäys

Täältä on Osloon vähän reilut sata kilometriä. Busseja menee monta kertaa päivässä edestakaisin ja kaupunkireissut ovat suhteellisen helppoja ja käteviä. Mutta olen käynyt Oslossa tasan kaksi kertaa. Kun ei ole ollut tarvetta. Viihdyn täällä maalla niin hyvin, että ajoittaiset Suomen keikat ovat riittäneet ihan hyvin urbaaniseikkailuiksi. Eilen oli kuitenkin pakko käydä hoitamassa asioita (sitäkin olen siirtänyt jo kauan). Ja kun sinne tuli mentyä, en vain voinut tulla seuraavalla bussilla takaisin, vaikka mieli olisi tehnyt :). 

Karl Johans Gate - keskustan läpi kulkeva kävelykatu. Asemalta kuninkaan linnaan.

Oslo on kuitenkin kiva kaupunki. Ydinkeskusta on aika pieni ja tärkeimmät nähtävyydet ovat ihan kävelymatkan päässä toisistaan. Tosin Oslonkin viehätys ja ne mielenkiintoisimmat paikat ovat ehdottomasti ydinkeskustan ulkopuolella, niin kuin suurkaupungeissa yleensäkin, mutta nyt ei ollut aikaa eikä voimia lähteä seikkailemaan. Ajatuksena oli tehdä pieni shoppailukierros, mutta siitä muodostui sitten sellainen päämäärätön vaellus, kun en jaksanut kierrellä kaupoissa eikä ollut oikein mitään ostettavaakaan. Kävin yhdessä kauppakeskuksessa (Oslo-city) ja liiketarjonta oli masentavan tuttu: Kapp-Ahl, Lindex, H&M, Din sko, Dressman, Body Shop, Cubus jne, jne. Toisin sanoen täsmälleen samat liikkeet ja samat valikoimat, kuin kaikissa pohjoismaisissa kauppakeskuksissa. Ja samat liikkeet olivat vallanneet myös parhaimmat paikat keskustassa.Voi tätä globaalin maailman tylsyyttä!

Kuninkaanlinna, det Kongelige Slott. Etupiha remontissa :).

Nobel fredssenter... tässä yksi norjalainen tuli kysymään minulta neuvoa oopperatalolle :). 

Rådhusplassen Oslovuonon rannalla. Tässä on hyvä istua ja syödä eväitä :).

Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, Norjan charmantti pääministeri ihan elävänä. Jens Stoltenberg. (meinaan aina sanoa Jens Weissflog :D)


Sitten särkikin jo jalkoja ja siirryin linja-autoasemalle juomaan kupin kahvia ja syömään pullan. Ostoksina Cubuksesta ostettu flanellinen ruutupaita. Ovat nyt suurinta huutoa ja sehän sopii minulle. Flanellipaita kun on ainoa järkevä vaate, jolle minulla on tällä hetkellä käyttöä. Kuvasta löytyy muuten vihje, mihin suuntautuu seuraava kaupunkilomani kuukauden päästä :).

Bussin ikunasta viimeinen keskustan must-nähtävyys. Oslon oopperatalo. Sitten tuli uni :).
Ja sitten kotiin. En pysty ilmaisemaan sitä tunnetta, joka valtaa kun bussi ajaa Sperillen rantaa pitkin ja taustalla alkaa häämöttää nämä meidän lähimmät tuntunturit Vassfaretissa. Nyt ei vielä näy lumihuippuja, mutta pian tuolla ylhäällä alkaa näkyä jo lunta. 



Mutta kuten sanottu, se viehättävin Oslo ja parhaat liikkeet löytyy ehdottomasti ydinkeskustan ulkopuolelta. Joten Oslossakin kannattaisi välillä eksyä tieltä. Ihan niin kuin elämässä yleensäkin.

6 kommenttia:

  1. Ei ihme, jos mieli palajaa kaupungin sykkeestä noihin levollisiin maisemiin. Poissa hyvä, kotona paras!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuiossa vähän reilu kymmenen kilometriä ennen kotia sitä aina huokaa syvään... kotiin on aina tosi hyvä palata. Hevoset muuten reagoivat ihan selvästi siihen kun olen ollut kaupungissa tai lentokentällä tai vastaavassa. Ne luimivat ja ovat hermostuneita. Olen tullut siihen tulokseen, että kaupungin hulina ja stressi jotenkin tarttuu ja muuttaa omaa energiaani, ja hevoset aistivat sen - herkkiä kun ovat.

      Poista
  2. Asuin Oslossa tänne Norjaan muutettua ja pidin kyllä kaupungista ja sen mahdollisuuksista kovasti. Sitten tänne muutettua meni monta vuotta, ennenkuin edes kävin siellä. Nyt tykkään käväistä kyllä pääkaupungissa, mutta kaikkein mieluummin olen täällä maaseudulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen ollut kovastikin kaupunki-ihminen ja nauttinut suurkaupungin hulinasta, mutta nyt on tapahtunut jotain: ei vain enää maistu. Tai maistuu hyvin pieninä annoksina, mutta äkkiä se kiire ja stressi alkaa ahdistaa. Täällä on niin paljon helpompi hengittää.

      Poista
  3. Niin piti vielä sanoman, että kyllä meitä taas hellitään näillä ihanilla keleillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juu, ei todellakaan voi valittaa. Melkoinen kesä saatiin sen nihkeän alun jälkeen! Näyttää jopa siltä, että tomaatit ehtivät kypsyä ihan tuossa ulkona seinustalla... sitä en olisi ikinä uskonut :).

      Poista

Kommentit ovat blogin suola, joten on tosi kiva, jos osallistut kommentoimalla!